Suippopyrstösirri
Suippopyrstösirri (Calidris acuminata) on Siperiassa esiintyvä pienikokoinen kahlaajalintu. Lajin nimesi ja kuvaili tieteelle Thomas Horsfield vuonna 1821.
Suippopyrstösirri | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
Heimo: | Kurpat Scolopacidae |
Suku: | Sirrit Calidris |
Laji: | acuminata |
Kaksiosainen nimi | |
Calidris acuminata |
|
![]() |
|
Katso myös | |
|
Koko ja ulkonäkö
muokkaaSuippopyrstösirrin pituus on 17–22 cm, siipien kärkiväli 42–48 cm ja paino 45–100 g.
Levinneisyys
muokkaaSuippopyrstösirri pesii Siperian tundralla Janajoelta itään ainakin Kolymalle saakka ja talvehtii Kaakkois-Aasiassa ja etenkin Kaakkois-Australiassa. Maailmanpopulaation koko on noin 73 000 yksilöä, ja lajin kanta on vaarantunut.[1] Syysmuuton aikana suippopyrstösirri saattaa harhautua Pohjois-Amerikkaan tai jopa Eurooppaan. Suomessa on tehty kaksi havaintoa: 23.–24.8.1984 Kotkassa ja 27.–30.8.2010 Maarin lintutornissa Espoon Otaniemessä.
Elinympäristö
muokkaaPesimäaikana suippopyrstösirri elää arktisen tundran palsasoilla ja kuivemmilla lyhytkortisilla, jäkäläisillä ja sammaleisilla avoimilla alueilla.
Lisääntyminen
muokkaaPesä on maassa kasvillisuuden suojassa, ja munia on yleensä neljä.
Ravinto
muokkaaSuippopyrstösirrit syövät hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia mudasta ja maasta.
Lähteet
muokkaa- Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. III. Päätoim. Stanley Cramp. Oxford University Press, 1985. ISBN 0-19-857506-8.
- Rariteettikomitea (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sharp-tailed Sandpiper (Arkistoitu – Internet Archive) Birds in Backyards. BirdLife Australia. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ a b BirdLife International: Calidris acuminata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)