Suomen Työväen Raittiusliitto
Suomen Työväen Raittiusliitto (TRL) oli vuosina 1914–1930 toiminut työväenliikkeen raittiusjärjestö. Vuoteen 1920 asti järjestö tunnettiin nimellä Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto ja se toimi yhteistyössä Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kanssa. 1920-luvulla enemmistön saivat Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen kannattajat. Viranomaiset lakkauttivat liiton muiden sosialistien ja kommunistien hallitsemien järjestöjen tapaan vuonna 1930.
| Suomen Työväen Raittiusliitto | |
|---|---|
| Perustettu | 1917 |
| Lakkautettu | 1930 |
| Tyyppi | raittiusliitto |
| Toimiala | työväen raittiustoiminta |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Jäsenlehti |
Työväen Kuvalehti (1917–1918) Taisteluun! (1924–1930) |
Liitto julkaisi lehtiä Työväen Kuvalehti (1917–1918) ja Taisteluun! (1924–1930).
TRL kuului Saksassa päämajaansa pitäneeseen Raittiiden sosialistien internationaaliin.[1]
Perustaminen
muokkaaTyöväen järjestäytynyt raittiustoiminta alkoi 1800-luvun lopulla. Päihdetyötä tehtiin aluksi yhteistyössä porvareiden kanssa. Vuonna 1906 Oulun raittiuskokouksessa esitettiin työväen raittiusliikkeen oma yhteiskunnallinen ohjelma, jota porvarit eivät hyväksyneet. Keskusjärjestö Suomen Sosialidemokraattinen Raittiusliitto perustettiin Kaarlo Suomisen aloitteesta 25. maaliskuuta 1914 Helsingin työväentalolla. Liiton tarkoitukseksi määriteltiin "luokkataistelun pohjalla seisten vastustaa juovutusjuomien käyttämistä ravinto- ja nautintoaineena sekä muuten toteuttaa raittiusaatetta yhteiskuntaelämässä".[2]
1920-luku
muokkaaTyöväenliike jakautui sisällissodan jälkeen ja myös raittiusliikkeessä vaikutti kaksi linjaa. Vuonna 1920 liiton nimeksi vaihdettiin Suomen Työväen Raittiusliitto. SDP:n ja SSTP:n kannattajat pyrkivät toimimaan yhdessä, mutta liitto hajosi viidennessä edustajakokouksessa huhtikuussa 1924. Vähemmistöön jääneet sosialidemokraatit perustivat kesäkuussa uuden Suomen Sosialidemokraattisen Raittiusliiton.[2]
Vuonna 1923 TRL:ään kuului 54 000 jäsentä.[3]
1920-luvulla TRL teki läheistä yhteistyötä Työväen Järjestönuorten Liiton kanssa. Liittojen toimistot sijaitsivat samassa huoneessa ja ne perustivat yhteisiä piirijärjestöjä sekä osastoja. Paikalliset olosuhteet ratkaisivat sen, kummalla nimellä toimintaa järjestettiin. Liitot julkaisivat yhdessä järjestönuorille suunnattuja lehtiä. 1920-luvun lopussa TJN:n toiminta radikalisoitui ja järjestönuoret irtautuivat raittiusliiton vaikutusvallasta.[4] Raittiusliitolla oli myös omia lasten osastoja.
Liitto järjesti 1920-luvulla muun muassa raittius- ja valistuskursseja, raittiuspäiviä ja kieltolakijuhlia.
Liiton toiminta lakkautettiin muiden sosialistien ja kommunistien hallitsemien järjestöjen tavoin kesällä 1930, kun Lapuan liikkeen painostuksen myötä syntyneet niin sanotut kommunistilait hyväksyttiin.[2]
Organisaatio
muokkaaPuheenjohtajat
muokkaaOsastot
muokkaaVarsinaisten raittiusyhdistysten, -seurojen ja osastojen lisäksi liittoon kuului puolue- ja ammattiosastoja sekä urheiluseuroja. Liittoon kuului myös kannatusjärjestöjä kuten Työväen Urheiluliitto.[6][7]
1920-luvun alussa jäsenmäärältään suurin osastoista oli helsinkiläinen Raittiusyhdistys Koitto.[8]
Sosialidemokraattien perustettua oman raittiusliittonsa 1924 erosi TRL:stä 24 yhdistystä. Liittoon kuitenkin liittyi enemmän uusia yhdistyksiä eivätkä kaikki SDP:n osastotkaan välittömästi eronneet.[6]
1930-luvun alussa lakkautettiin tuomioistuimissa noin 40 TRL:n alaista raittiusyhdistystä.[9]
- Alahärmän Ylipään raittiusos.
- Enson r.os. n:o 60
- Evijärven r.os.
- Evijärven Inan os.
- Hyypän työväen r.os.
- Jurvan raittiusseura Tähti
- Karhulan r.os.
- Koivun os. n:o 47
- Koskenkorvan r.os.
- Kotkan os. n:o 4
- Kristiinan r.os.
- Martinniemen r.os.
- Merikulman r.os. Valo
- Miekkoniemen r.os. n:o 1
- Moskuvaaran r.os.
- Palosaaren r.os. Säde n:o 42
- Paraisten os.
- Pietarsaaren r.os. n:o 53
- Pihlavan r.os.
- Popinniemen r.os.
- Pudasjärven työväen r.y.
- R.os. Punatähti (Viipuri)
- R.y. Koitto[8]
- Reposaaren nuorten raittius- ja kasvatusos.
- Rovaniemen os. n:o 42
- Saijan r.os.
- Salonkylän r.os. Pyrintö
- Seinäjoen r.os.
- Sievin r.os.
- Tampereen työväen r.os. n:o 43
- Turun os. n:o 45
- Turun nuorten r.os.
- Vaasan r.os. n:o 40
- Vallilan työväen r.y.
- Viipurin os. Vapaus[10]
- Viipurin työväen r.y. Tähti
- Voltin r.os.
Alueelliset järjestöt
muokkaa- Heinolan raittiusaluetoimikunta
- Helsingin aluetoimikunta
- Kyminlaakson piirijärjestö
- Lahden aluetoimikunta
- Viipurin aluetoimikunta
Aiheesta muualla
muokkaa- Lehdet Kansalliskirjaston digikirjastossa
- Työväen Kuvalehti 1917–1918
- Taisteluun! 1924–1930
Lähteet
muokkaa- ↑ Hildegard Wegscheider: Mihin pyrkii Raittiiden Sosialistien Internationaalen sihteeristö? Taisteluun!, 1929, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Antti Honkonen: Vain muutos on ollut pysyvää. Hyvän elämäntavan jäljillä -liite, 2014, s. 1. Artikkelin verkkoversio.; Helena Honka-Hallila: Työväen raittiusliike sata vuotta hyvien elämäntapojen jäljillä. Hyvän elämäntavan jäljillä -liite, 2014, s. 2-3. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Väinö Voionmaa: Raittiuskasvatus. Taisteluun!, 1925, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Esa Ålander: Punaisen liinan lapset. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ja sen edeltäjät, s. 42–46. Helsinki: Suomen Demokratian Pioneerien Liitto, 1995.
- ↑ R. y. Koiton 41-vuotisjuhla. Taisteluun!, 1924, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b "Hajaannuksen" vaikutus Työväen Raittiusliittoon. Taisteluun!, 1925, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Ylimääräisen edustajakokouksen päätökset saavuttavat hyväksymistä. Taisteluun!, 1924, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Raittiusyhdistys Koiton toiminnasta. Taisteluun!, 1924, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Luettelo lakkautetuista ja toimintakiellon alaisista yhdistyksistä. Sisäasiainministeriö, 1934.
- ↑ Viranomaiset vaikeuttavat raittiustyötä. Taisteluun!, 1924, nro 2. Artikkelin verkkoversio.