Sveitsiläinen systeemi

turnausjärjestelmä peleihin ja urheiluun

Sveitsiläinen systeemi on turnausjärjestelmä, jota käytetään joissakin kahdenvälisiin otteluihin perustuvissa lajeissa kuten shakissa.[1]

Sveitsiläistä systeemiä käytetään kilpailuissa, joiden osanottajamäärät ovat niin suuria, että “kaikki vastaan kaikki” -turnausjärjestelmä johtaisi liian suureen kierrosmäärään, mutta toisaalta yhden ottelunsa hävinneitä kilpailijoita ei haluta pudottaa kokonaan pois turnauksesta kuten cup-muotoisessa kilpailussa tapahtuu.[2]

Sveitsiläisen systeemin perusperiaate on, että jokaisella kierroksella toisiaan vastaan asetetaan kilpailijat, joiden senhetkinen pistemäärä on sama tai mahdollisimman yhtäsuuri.[1] Paritus pisteryhmien sisällä tehdään joko satunnaisesti tai jonkin ennen turnausta laaditun rankingin perusteella.[2] Kilpailijat saavat tietää seuraavan kierroksen vastustajansa vasta edellisen kierroksen päätyttyä. Samat kilpailijat kohtaavat toisensa turnauksen aikana korkeintaan kerran. Viimeisten kierrosten tulokset ovat kilpailijoiden loppusijoituksen kannalta merkittävämpiä kuin ensimmäiset kierrokset.[1] Turnauksen loputtua samassa pistemäärässä olevien kilpailijoiden paremmuus määritellään jollain vertailujärjestelmällä kuten Buccholzilla.[2] Shakkiturnauksissa yritetään lisäksi varmistaa, että kukin pelaaja pelaa mahdollisimman saman määrän pelejä valkeilla ja mustilla ja peräkkäisiä pelejä samalla värillä vältetään. Jalkapallossa tätä vastaa koti- ja vierasottelujen tasapaino.

Sveitsiläinen systeemi sai nimensä siitä, että sen kehitti sveitsiläinen J. Müller shakkiturnaukseen vuonna 1895. Järjestelmä yleistyi shakissa toisen maailmansodan jälkeen. Nykyisin se on pelaajamäärältään suurten shakkiturnausten yleisin turnausjärjestelmä.[1] Shakin lisäksi järjestelmää käytetään muun muassa bridgessä, backgammonissa, Scrabblessa, petankissa ja e-urheilussa.[2][3] Jalkapallon Mestarien liigassa sveitsiläiseen systeemiin löyhästi perustuva turnausjärjestelmä otetaan käyttöön kaudelle 2024–2025. Siinä joukkueiden pistemäärät eivät kuitenkaan vaikuta paritukseen kuten todellisessa sveitsiläisessä turnauksessa.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Stewart Reuben: The Chess Organiser’s Handbook 2006. Hardinge Simpole. Viitattu 20.4.2021.
  2. a b c d How the Swiss-System works in esports Pinnacle. 24.6.2020. Viitattu 20.4.2021.
  3. The Swiss System The Rules of Petanque. Viitattu 20.4.2021.
  4. Matt Slater: UEFA facing legal threat over new Champions League format The Athletic. 28.8.2024. Viitattu 29.8.2024.
Tämä peleihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.