Sykes–Picot-sopimus
Sykes–Picot-sopimus oli Britannian ja Ranskan vuonna 1916 solmima salainen etupiirisopimus. Ensimmäisen maailmansodan aikana solmitussa sopimuksessa sovittiin Britanniaa ja Ranskaan vastaan taistelevalta Osmanien valtakunnalta vallattavien alueiden jakamisesta etupiireihin.

Sopimuksen mukaan Libanon ja Syyria annetaan Ranskan etupiiriksi ja Irak ja Palestiina (=nykyinen Israel, Palestiina ja Jordania) Britannialle. Nämä etupiirit toteutettiin Britannian ja Ranskan edustamien ympärysvaltojen voitettua sodan. San Remon kongressi vuonna 1920 vahvisti asian, ja Kansainliitto hyväksyi ratkaisun vuonna 1922.[1]
Sopimus luovutettiin myös ympärysvaltoihin kuuluvalle Venäjän keisarikunnalle. Lokakuun vallankumouksen seurauksena Venäjällä valtaan nousseet bolševikit julkaisivat salaiseksi tarkoitetun sopimuksen vuonna 1917.[2]
Sopimuksen neuvottelivat ja allekirjoittivat ranskalainen diplomaatti François Georges-Picot ja brittiläinen Mark Sykes 1916.[3]
Lähteet
muokkaa- Juusola, Hannu: Israelin historia. Gaudeamus Helsinki University Press, 2014. ISBN 978-952-495-559-1
Lähteet
muokkaa- ↑ Juusola 2014, s. 45
- ↑ Korda, Michael: Hero: The Life and Legend of Lawrence of Arabia, s. 279–280. Harper, 2010. ISBN 978-0-06-171261-6 (englanniksi)
- ↑ Anderson, Scott: Lawrence in Arabia: War, Deceit, Imperial Folly and the Making of the Modern Middle East, s. 162–164. Doubleday, 2013. ISBN 978-0-385-53293-8 (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sykes–Picot-sopimus Wikimedia Commonsissa