Tampereen kaupungintalo
Tampereen kaupungintalo (niin sanottu Valkoinen talo) on Tampereen Keskustorin laidalla sijaitseva virastorakennus ja kaupungin hallinnollinen keskus. Se on tunnettu aikaisemmin nimellä Keskusvirastotalo. Kaupungintaloksi se nimettiin toukokuussa 2024.[3][4]
| Tampereen kaupungintalo | |
|---|---|
| Keskusvirastotalo | |
 |
|
| Osoite |
Aleksis Kiven katu 14–16 Puutarhakatu 6 |
| Sijainti | Tammerkoski, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | hallinto- ja virastorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1967, laajennus 1975 |
| Suunnittelija | Aarne Ervi |
| Omistaja | Tampereen kaupunki |
| Käyttäjä | Tampereen kaupunginvaltuusto, kaupungin hallinto ja virastot |
| Tyylisuunta | modernistinen arkkitehtuuri [1] |
| Runkorakenne | betoni [2] |
| Julkisivumateriaali | klinkkerilaatta [2] |
| Kerrosluku | 6 [2] |
 |
|
Talon on suunnitellut arkkitehti Aarne Ervi. Se on rakennettu kahdessa vaiheessa: ensimmäinen, etelänpuoleinen osa valmistui vuonna 1967 ja pohjoinen laajennusosa vuonna 1975.[5] Rakennus ja sen viidennessä kerroksessa sijaitseva valtuustosali on suojeltu asemakaavalla. Rakennukseen tehdään peruskorjaus ja uusi laajennusosa vuosina 2023–2025.[6][7]
Kaupungintaloa vastapäätä sijaitsee Frenckellin entinen tehdaskiinteistö, joka on myös virastokäytössä.[8][9] Kaupungintalon remontin ajan kaupunginvaltuusto kokoontuu Tampere-talossa.[10]
Arkkitehtuuri
muokkaa
Kaupungintalo on vuonna 2009 hyväksytyn asemakaavan mukaan ”rakennustaiteellisesti arvokas ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”.[11] Se on Tampereen keskustan merkittävimpiä modernin arkkitehtuurin edustajia. Julkisivun vaalea väri, nauhamaiset ikkunat, katutason pilarit ja osittainen kattoterassi ovat tyypillistä funktionalismia.[12] Ulkoasu muistuttaa tavallista toimistotaloa, mutta julkisivusta esiin työntyvä valtuustosali tuo kokonaisuuteen omaleimaisuutta ja hallintorakennuksen tuntua.[1]
Rakennus on ulkopuolelta pääosin alkuperäisessä asussa.[12] Vuonna 1967 valmistunut, Puutarhakadun puoleinen matala siipiosa (entinen yleisöpalveluhalli) purettiin kesällä 2023, ja sen tilalle valmistuu myöhemmin viisikerroksinen uudisosa.[5][7][13]
Taideteokset
muokkaaValtuustosalia koristaa Birger Kaipiaisen keraaminen Orvokkimeri (1967), joka oli esillä Montrealin maailmannäyttelyssä. Se sijoitettiin alun perin Tampereen yliopiston tiloihin, mutta siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1975. Istuntosalissa on myös Eila Hiltusen teos Kasvu.[1][5] Valtuustosalin aulaan on puolestaan sijoitettu Kimmo Kaivannon 13-osainen monumentaalimaalaus Tori (1976), joka kuvaa Tampereen historiaa.[14]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b c d Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 1: kaupungin virastotalo. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b c Laakkonen, Iina: Alue- ja kohdeinventointi, Puutarhakatu 6–8 (PDF) s. 9. Tampere: Tampereen kaupunki, 2008. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Hankaniemi, Anu Leena: Tampereella ei ole ennen ollut kaupungintaloa – nyt on yle.fi. 22.5.2024. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Laakkonen 2008, s. 8–10. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b c Laakkonen 2008, s. 10. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Tanninen, Jouni: Tampereen keskusvirastotalon suurremontti lähestyy, Puutarhakadun puolen matalalle osalle haetaan purkulupaa yle.fi. 28.10.2022. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b Kaupungintalon eli entisen virastotalon peruskorjaus ja laajennus tampere.fi. Päivitetty 3.10.2024. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Laakkonen 2008, s. 8. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Vuorinen, Terho: Entinen paperitehdas myytiin Tampereen keskustasta – sijoitusyhtiö maksaa kiinteistöstä 14,3 miljoonaa euroa Ilta-Sanomat. 18.5.2021. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Pohjanen, Kai: Tampereen valtuusto kokoustaa seuraavat kolme vuotta Tampere-talossa – kansa ei löytänyt uuteen ”kisakatsomoon” yle.fi. 24.4.2023. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Tampereen Keskustori: Rakennetun ympäristön historia ja nykytila (PDF) s. 70. Tampere: Tampereen kaupunki & Arkkitehdit MY, 2017. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ a b Laakkonen 2008, s. 12. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Niittykoski, Sanna: Tampereen virastotalon eteläinen osa huputettiin – näin historiallinen remontti etenee Aamulehti. 26.7.2023. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Järvelä, Ari: Tori. Tammerkoski, 2017, nro 5, s. 4–7.