Outlaws (yhtye)

The Outlaws
	; Hughie Thomasson ja Chris Anderson esiintymässä vuonna 2006.
Tiedot
Toiminnassa	1967–1996, 2005–
Tyylilaji	Southern rock, country rock
Kotipaikka	Tampa, Florida, Yhdysvallat
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Henry Paul, laulu, kitara ; Jeff Aulich, kitara ; Jimmy Dormire, kitara ; Randy Threet, basso ; Dave Robbins, koskettimet ; Mike Bailey, rummut ;
Entiset jäsenet	Ks. Yhtyeen jäsenet ;
Levy-yhtiö	Arista Records ;
Aiheesta muualla
	Kotisivut
	Infobox OKNimi-testi OK

The Outlaws on yhdysvaltalainen country-vaikutteista southern rockia esittävä yhtye. Yhtye on ollut toiminnassa vuodet 1967–1996 ja uudestaan vuodesta 2005 alkaen. The Outlaws tunnetaan hittikappaleistaan "There Goes Another Love Song" ja "Green Grass and High Tides" sekä versiostaan Stan Jonesin kirjoittamasta kappaleesta "Ghost Riders in the Sky". Yhtyeen perusti sen laulajana, lauluntekijänä ja johtajana kauan toiminut Hughie Thomasson. Thomasson kuoli vuonna 2007, jolloin aiemmin kitaristina toiminut Henry Paul palasi yhtyeeseen ja otti Thomassonin paikan laulajana ja keulakuvana. Thomassonin ja Paulin lisäksi muita tunnettuja Outlaws-jäseniä ovat edesmenneet Billy Jones ja Frank O'Keefe sekä Monte Yoho. Thomassonin, Jonesin ja Paulin muodostamaa kitaristikolmikkoa kutsuttiin aikoinaan "Floridan kitara-armeijaksi" (The Florida Guitar Army).

The Outlaws on tunnettu ja suosittu yhtye Yhdysvalloissa. Muualla maailmalla, esimerkiksi Suomessa, yhtyettä ei juuri tunneta. Yhtye keikkailee edelleen, mutta esiintyy harvoin Yhdysvaltojen ulkopuolella.

Outlawsia pidetään yleisesti southern rockin maineikkaana edustajana, mutta yhtyeen musiikki eroaa genren muista yhtyeistä. Outlawsin ensisijainen samankaltaisuus muiden southern rock -yhtyeiden kanssa ovat kahden soolokitaristin välinen yhteissoitto. Outlawsin country rock-vaikutteita ja lauluharmonioita ovat inspiroineet Buffalo Springfield, The Byrds, Eagles, New Riders of the Purple Sage ja Pocon kaltaisten ryhmien lauluharmoniavaikutuksia. Yhtyeen kolmi- ja neliääniset lauluharmoniat erottivat heidät aikalaisistaan, jotka yleensä luottivat yhteen vokalistiin.

Hughie Thomassonin soolokitaran soitto ja kitarasoundi olivat myös Outlawsin musiikin tunnistettavia piirteitä. Thomasson soitti Fender Stratocasteria, joskus myös Fender Telecasteria. Thomassonin soitossa sekoittuivat country rock, blues-vaikutteet ja nopeus. Thomasson sai lempinimen The Flame kitaristintaidoistaan. Toinen soolokitaristi Billy Jones soitti pääasiassa Gibson Les Paulia ja soitti sekä puhtaalla että säröisellä kitarasoundilla.

Historia

Varhaiset vuodet (1967–1974)

Outlawsin perustivat Tampassa, Floridassa vuonna 1967 kitaristit ja laulajat Hughie Thomasson, Herbie Pino ja Hobie O'Brien, sekä rumpali David Dix ja basisti Phil Holmberg liittyivät yhtyeeseen. Laulaja Frank Guidry liittyi melko pian kokoonpanoon. Ennen Guidryn liittymistä yhtyeen nimi oli The Four Letter Words, kunnes se muuttui Outlawsiksi. Guidry oli aiemmin ollut samannimisessä yhtyeessä.

Vuoden 1968 alkuun mennessä O'Brien ja Holmberg jättivät yhtyeen ja Frank O'Keefe liittyi laulajaksi ja basisti. Myöhemmin samana vuonna kosketinsoittaja sekä laulaja Tommy Angarano liittyi Outlawsiin korvaamaan Pinon, mutta lähti pian. Angaranon hänen lähdön jälkeen Pino tuli takaisin.

Keväällä 1968 yhtyeen ensimmäinen manageri Paul Deutekom ohjasi Outlawsin Epic Studiosille New Yorkiin nauhoittamaan albumia, jota ei koskaan julkaistu yhtyeen ja tuottajan erimielisyyksien vuoksi.

Yhtye palasi Tampaan ja sai toisen tilaisuuden levyttää Criteria Studiosille Miamissa. Siellä he äänittivät toisen albumin tuottaja Phil Gernhardin kanssa. Tätä albumia ei myöskään julkaistu, ja Gernhard katosi pian sen jälkeen. Albumin levytyksissä basisti Ronny Elliott tuli kokoonpanoon, jolloin O'Keefe vaihtoi hetkeksi kitaraan ja Guidry jätti yhtyeen. O'Keefe palasi basistiksi Elliottin lähdön jälkeen vuonna 1969. Herbie Pino, joka oli tähän asti ollut enimmäkseen laulaja, alkoi myös soittaa enemmän kitaraa. Rumpali Monte Yoho soitti myös samana vuonna jonkin aikaan Dixin rinnalla.

Vuoden 1970 alussa Outlawsiin liittyi kaksi Dave Graham Groupin jäsentä, jota myös manageroi Paul Deutekom. Dave Graham Groupin Unionin johtohahmo oli Monte Yoho, mutta hän ei ollut tuolloin kokoonpanossa. Vuoden 1970 alussa Outlawsin kokoonpanoon kuuluivat Hughie Thomasson, Frank O'Keefe, Dave Dix, Billy Jones ja Dave Graham. Graham vaikutti yhtyeen musiikin kehitykseen kohti country rockia. Erityisesti Poco oli merkittävä esikuva. He myös äänittivät coverin The Doorsin "Five to One" -kappaleesta tavoitellessa uutta levytyssopimukselle, joka ei koskaan toteutunut. Tämä kokoonpano hajosi keväällä 1970 ja lopulta yhteistyö Deutekomin kanssa päättyi. Yoho ja Pino palasivat yhtyeeseen, mutta vuoteen 1971 mennessä yhtyeen keikkatarjoukset olivat vähentyneet. Outlaws jäi tauolle noin vuodeksi, eivätkä jäsenet olleet varmoja jatkaisivatko.

Vuonna 1971 laulaja ja kitaristi Henry Paul perusti country rock -yhtye Siennan. Yhtyeeseen liittyivät Monte Yoho ja Frank O'Keefe. Vuonna 1972 Hughie Thomasson palasi New Yorkista, jossa oli säestänyt folk-artisti Milton Carrollia, ja liittyi Siennaan, jolloin se nimettiin uudelleen Outlawsiksi.

Billy Jones vieraili toisinaan yhtyeessä kosketinsoittajana vuonna 1971, ja liittyi vakituiseksi kitaristiksi vuonna 1972. Thomasson, Jones ja Paul muodostivat ensimmäisen version yhtyeen kuuluisista kitaristikolmikoista, joita myöhemmin kutsuttiin Floridan kitara-armeijaksi (The Florida Guitar Army). O'Keefe jätti yhtyeen väliaikaisesti vuosien 1973 ja 1974 välisenä aikana. Thomas "Buzzy" Meekins ja toinen basisti nimeltä Rick Birkbeck soittivat bassoa ennen O'Keefen paluuta.

Vuonna 1974 Charlie Brusco aloitti työn Outlawsin managerina. Lynyrd Skynyrdin keulahahmo Ronnie Van Zant kertoi yhtyeestä Alan Waldenille (Capricorn Recordsin perustajan Phil Waldenin veljelle), joka yhdisti voimansa Bruscon kanssa toisena managerina.

Outlaws allekirjoitti levytyssopimuksen Arista Recordsin kanssa ensimmäisenä yhtyeenä. Arista Recordsin perustaja Clive Davis näki Outlawsin konsertin vuonna 1974, kun yhtye lämmitteli Lynyrd Skynyrdiä Columbuksessa, Georgiassa. Ennen Lynyrd Skynyrdin konserttia Van Zant ja Brusco sanoivat Davisille: "Olet hullu, jos et allekirjoita Outlawsia." ^[1]

Menestyksen huippu (1975-1979)

Outlawsin ensimmäiset hiteiksi nousseet kappaleet olivat "There Goes Another Love Song" ja "Green Grass and High Tides", jotka molemmat sisältyivöt vuoden 1975 debyyttialbumille Outlaws. Seuraavat kaksi albumia olivat Lady in Waiting (1976) ja Hurry Sundown (1977). Näitä pidetään yhtyeen tunnetuimpina ja arvostetuimpina albumeina.

Outlawsin suurin kaupallinen menestys sijoittui vuosien 1975 ja 1980 välille. Outlaws esiintyi tuolloin useiden southern rockin ulkopuolisten yhtyeiden kanssa, esimerkkeinä The Who,^[2] The Rolling Stones,^[3] Aerosmith,^[4] Queen,^[5] Black Sabbath,^[6] Rush,^[7] Blue Öyster Cult,^[7] Ted Nugent,^[4]^[7] Peter Frampton,^[7] Foghat^[4] and Van Halen.^[8] Erilaisten yhtyeiden kanssa esiintyminen toi Outlawsille suuren suosion Yhdysvalloissa.

Basistiksi O'Keefe loukkaantui pudottuaan tyhjään altaaseen heinäkuussa 1976, ja hänet korvasi vasenkätinen basisti Harvey Dalton Arnold, joka soitti Hurry Sundownilla. Henry Paul erotettiin pian Hurry Sundownin jälkeen vuonna 1977. Hän perusti oman yhtyeen, Henry Paul Bandin. Paulin tilalle liittyi laulaja-kitaristi Freddie Salem. Alkuperäinen rumpali David Dix palasi samana vuonna soittamaan Yohon rinnalla. Outlawsissa oli kaksi rumpalia albumeilla Bring It Back Alive (1978), Playin' to Win (1978) ja In the Eye of the Storm (1979). Yoho lähti vuoden 1979 lopussa ja liittyi Henry Paul Bandiin.

Myöhemmät vuodet (1980–1996)

Vuoden 1980 jälkeen julkaistuilla albumeillaan Outlaws siirtyi asteittain pois alkuperäisestä country rock -vaikutteisesta southern rockista. Vuonna 1980 julkaistu Ghost Riders jäi yhtyeen viimeiseksi huomattavaksi kaupalliseksi menestykseksi. Albumilla yhtye esitti coverin klassisesta country-kappaleesta "Ghost Riders in the Sky", joka oli yhtyeen parhaiten menestynyt single: se nousi Billboard Hot 100 -listan sijalle 31. Kosketinsoittaja Mike Duke esiintyi yhtyeen kanssa vuosina 1980 ja 1981 ja soitti Ghost Ridersillä. Basisti Rick Cua liittyi yhtyeeseen Harvey Dalton Arnoldin seuraajaksi juuri ennen Ghost Ridersin levytystä.

Billy Jones jätti yhtyeen loppuvuonna 1981 pahenevien päihdeongelmien vuoksi, ja yhtye esiintyi muutaman vuoden kahden kitaristin voimin. Salem otti uuden roolin toisena soolokitaristina. Thomassonin, Dixin, Salemin ja Cuan muodostama kokoonpano levytti Los Hombres Malo -albumin vuonna 1982. Viulisti Dave Lane vieraili yhtyeessä albumin jälkeisellä kiertueella, ja palasi myöhemmin lyhyesti yhtyeeseen kitaristina vuonna 1982. Arista Records irtisanoi Outlawsin Los Hombres Malon heikon myynnin jälkeen ja julkaisi saman vuoden lopussa kokoelma-albumin Greatest Hits of the Outlaws, High Tides Forever.

Vuonna 1983 kitaristi Bob Jenkins liittyi lyhyeksi aikaa Salemin seuraajaksi. Tuolloin Outlawsin nimen omistanut Thomasson harkitsi hetken aikaa alanvaihtoa musiikkibisneksen ulkopuolelle. Saman vuoden puolivälissä hän ja Dix päättivät ottaa Henry Paulin takaisin kokoonpanoon. Samanaikaisesti uudet jäsenet Steve Grisham (kitara, taustalaulu) ja Chuck Glass (laulu, basso, koskettimet) liittyivät yhtyeeseen. Uusi kokoonpano allekirjoitti levytyssopimuksen ja uusi kokoonpano allekirjoitettiin lopulta Spencer Profferin ja hänen Pasha Records -levy-yhtiönsä kanssa. Outlaws levytti Soldiers of Fortunen syksyllä 1986. Soldiers of Fortune ei myöskään menestynyt kaupallisesti. Pasha Records sulautui CBS Recordsiin ja Outlaws jäi jälleen ilman levy-yhtiötä.

Chris Anderson korvasi Grishamin toisena soolokitaristina vuoden 1986 lopulla. Anderson oli yhtyeessä vuosina 1986–1989 ja palasi myöhemmin vuonna 2005. Paul toimi yhtyeen toisena keulahahmona vuoteen 1989, minkä jälkeen hän lähti ja perusti country-yhtye BlackHawkin, joka saavutti paljon kaupallista menestystä 1990-luvulla.

1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla Outlaws esiintyi Thomassonin johdolla pienemmillä klubeilla ja state faireilla. Yhtyeen kokoonpano vaihteli tiuhaan tahtiin. Tuona aikana yhtyeessä soittivat muun muassa sittemmin Lynyrd Skynyrdin basistina toiminut Ean Evans, Molly Hatchetin ja Marshall Tucker Bandin rumpali Barry "B. B." Borden, myöhempi Marshall Tucker Bandin kitaristi Chris "Hitman" Hicks sekä Foghatin entinen basisti Jeff Howell.

Vuonna 1993 Outlaws levytti livealbumin Hittin' the Road Live, jonka julkaisi Shrapnel Records. Seuraavana vuonna julkaistulla Diablo Canyon -albumilla vierailivat Lynyrd Skynyrd-muusikot Gary Rossington ja Billy Powell.

Thomassonin ura lähti uuteen nousuun vuonna 1996, jolloin hän siirtyi kitaristiksi Lynyrd Skynyrdiin. Hän ei pystynyt työskentelemään yhtä aikaa molemmissa yhtyeissä, joten The Outlaws lopetti toimintansa. Outlawsin nimellä julkaistiin So Low -albumi vuonna 2000. Sitä pidetään enemmän Thomassonin sooloalbumina kuin Outlawsin albumina.

Yhtyeen entiset jäsenet kitaristi Billy Jones ja basisti Frank O'Keefe kuolivat molemmat helmikuussa 1995. Jones teki itsemurhan 7. helmikuuta 1995 45-vuotiaana ja O'Keefe kuoli 26. helmikuuta huumeiden yliannostukseen 44-vuotiaana.

Yhtyeen paluu ja keulakuvan vaihtuminen (2005–)

Huhtikuussa 2005 neljä Outlawsin pitkäaikaista jäsentä, Hughie Thomasson, Henry Paul, Monte Yoho ja David Dix, perustivat yhtyeen uudestaan. Heidän lisäksi yhtyeen muodostivat entinen kitaristi Chris Anderson sekä uudet jäsenet, basisti Randy Threet ja kosketinsoittaja Dave Robbins, jotka kaikki kolme olivat olleet mukana Paulin country-yhtyeessä BlackHawkissa.

Vuoden 2006 Paul ja Robbins jättivät yhtyeen ja jatkoivat uraansa, ja jäljelle jäänyt yhtye jatkoi keikkailua sekä levytti studioalbumia Once an Outlaw. Kesällä 2007 Outlaws kiersi Yhdysvaltoja Marshall Tucker Bandin ja Charlie Danielsin kanssa Charlie Daniels Volunteer Jam -kiertueella. Outlaws esiintyi viimeisen kerran Thomassonin kanssa Tropicana Hotel and Casinolla Nevadassa, päivää ennen tämän kuolemaa.

Yhtyeen johtaja Hughie Thomasson kuoli 9. syyskuuta 2007 sydänkohtaukseen Brooksvillessä, Floridassa.^[9] Ennen kuolemaansa Thomasson oli ollut ainoa Outlawsin jäsen, joka oli ollut mukana sen jokaisessa kokoonpanossa. Häntä kutsuttiin usein tämän johdosta leikillisesti nimillä "Mr. Outlaw" tai "The Lone Outlaw". Studioalbumi Once an Outlaw valmistui ennen Thomassonin kuolemaa, mutta sitä ei ole koskaan julkaistu. Thomassonin perhe aikoi julkaista albumin vuoden 2010 alussa, mutta se peruttiin. Albumi on kuitenkin vuotanut laittomasti internetiin.

Yhtyeen kappale "Green Grass and High Tides" pääsi mukaan loppuvuonna 2007 julkaistuun Rock Band -videopeliin, ja siinä on kaksi monimutkaista sooloa.

Joulukuussa 2007 tiedotettiin Outlawsin jatkavan Thomassonin kuolemasta huolimatta. Henry Paulista tuli uusi laulaja, keulahahmo ja yhtyeen johtaja. Tammikuussa 2008 Outlawsin kokoonpanoksi julkistettiin Henry Paul (laulu ja kitara), Monte Yoho (rummut) ja Chris Anderson (kitara ja laulu) sekä uudet jäsenet Billy Crain (kitara), Jon Coleman (koskettimet) ja Brett Cartwright (basso), jonka tilalle Randy Threet tuli pian takaisin. Billy Crain oli Henry Paulin pitkäaikainen ystävä ja yhteistyökumppani Henry Paul Bandista.

Vuoden 2010 kiertueella Dave Robbins palasi kosketinsoittajaksi. Hughie Thomassonin leski Mary Thomasson haastoi Henry Paulin oikeuteen vuonna 2010 väittäen tämän käyttävän Outlaws -nimeä ilman lupaa ja syyllistyvän tavaramerkkirikkomuksiin. Thomassonin lesken mukaan Thomasson ja Paul olivat sopineet kirjallisesti vuonna 2005, ettei Paulilla ole oikeuksia Outlawsin nimeen. Outlawsin kotisivuilla kerrottiin yhtyeen vaihtavan nimensä Henry Paul Bandiksi, jos se häviäisi tapauksen, mutta jatkaisi keikkailua samoilla settilistoilla. Huhtikuussa 2011 Paul, Monte Yoho ja muut vastaavat voittivat oikeustaiston. He jatkavat kiertämistä ja levyttämistä nimellä Outlaws.^[10]

Syyskuussa 2012 julkaistiin uudistuneen yhtyeen ensimmäinen albumi It's About Pride. Sen mukana oli myös erikseen DVD:llä julkaistu dokumentti albumin teosta, nimeltään Hidin' Out In Tennessee. Albumi sai kriitikoilta positiivisen vastaanoton. Paul ja Crain tekivät yhteistyötä monien It's About Priden kappaleiden kirjoittamisessa. Viimeinen kappale oli cover Henry Paul Bandin kappaleesta "So Long", joka levytettiin alun perin vuodelta 1979.

Kesäkuussa 2013 Crain jätti yhtyeen terveysongelmien vuoksi, ja vuoden 1986 Soldiers of Fortune -albumilla soittanut Steve Grisham tuli takaisin kitaristiksi.

Vuonna 2016 Outlaws julkaisi livealbumin Legacy Live.

Vuonna 2018 BlackHawkin entinen kitaristi Dale Oliver korvasi Chris Andersonin. Paul ja Yoho pyysivät Andersonia lähtemään useiden erimielisyyksien vuoksi.

Myöhemmin vuonna 2018 Monte Yoho piti tauon terveysongelmiensa vuoksi. Tuolloin rumpali Jaran Sorenson liittyi yhtyeeseen. Yoho palasi vuonna 2019 ja myös Sorenson jatkoi yhtyeessä. Outlawsilla oli jälleen kaksi rumpalia, kunnes Yoho jäi eläkkeelle vuonna 2021. Siitä lähtien Henry Paul on ollut kokoonpanon ainoa jo 1970-luvulla mukana ollut jäsen. Sorenson jätti yhtyeen helmikuussa 2022, ja Michael Grando korvasi hänet. Syyskuussa 2022 Mike Bailey korvasi Grandon.

Yhtyeen viimeisin albumi Dixie Highway julkaistiin vuonna 2020.

Steve Grisham jäi eläkkeelle kesäkuussa 2021, jolloin kitaristi Jeff Aulich liittyi hänen seuraajaksi. Dale Oliver sairastui syksyllä 2021 ja erosi yhtyeestä. Kitaristi Jimmy Dormire liittyi yhtyeeseen Oliverin tilalle.

Yhtyeen jäsenet

**The Outlawsin kokoonpanot**
Alkuperäinen 1967	Hughie Thomasson – laulu, kitara Frank Guidry – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Hobie O'Brien – kitara Phil Holmberg – basso David Dix – rummut
1967–1968	Hughie Thomasson – laulu, kitara Frank Guidry – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso David Dix – rummut
1968	Hughie Thomasson – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso Ronny Elliot – basso Tommy Angarano – koskettimet, laulu David Dix – rummut
1968–1969	Hughie Thomasson – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso David Dix – rummut
1969	Hughie Thomasson – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso Monte Yoho – rummut
1969–1970	Hughie Thomasson – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso
1970	Hughie Thomasson – laulu, kitara Dave Graham – kitara, koskettimet Frank O'Keefe – basso Monte Yoho – rummut David Dix – rummut
1970–1971	Hughie Thomasson – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso Monte Yoho – rummut
1971	Hughie Thomasson – laulu, kitara Herb Pino – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Frank O'Keefe – basso Monte Yoho – rummut
1972–1973	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Henry Paul – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso Monte Yoho – rummut
1973–1974	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Henry Paul – laulu, kitara Buzzy Meekins – basso Monte Yoho – rummut
1974	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Henry Paul – laulu, kitara Rick Birkbeck – basso Monte Yoho – rummut
1974–1976	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Henry Paul – laulu, kitara Frank O'Keefe – basso Monte Yoho – rummut
1976–1977	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Henry Paul – laulu, kitara Harvey Dalton Arnold – basso, laulu Monte Yoho – rummut
1977–1979	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Freddie Salem – kitara, laulu Harvey Dalton Arnold – basso, laulu Monte Yoho – rummut David Dix – rummut
1979–1980	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Freddie Salem – kitara, laulu Harvey Dalton Arnold – basso, laulu David Dix – rummut
1980–1981	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Jones – kitara, laulu Freddie Salem – kitara, laulu Rick Cua – basso, laulu Mike Duke – koskettimet, laulu David Dix – rummut
1981–1983	Hughie Thomasson – laulu, kitara Freddie Salem – kitara, laulu Rick Cua – basso, laulu David Dix – rummut
1983	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Bob Jenkins – kitara, laulu Chuck Glass – basso, laulu David Dix – rummut
1983–1986	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Steve Grisham – kitara, laulu Chuck Glass – basso, laulu David Dix – rummut
1986–1987	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Chuck Glass – basso, laulu David Dix – rummut
1987	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Roy McDonald – basso David Dix – rummut
1987	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Anthony "Nino" Catanzaro – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1987–1988	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1988	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Steve Kaye – basso Barry "B. B." Borden – rummut
1988	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Rich Parks – kitara, laulu Ean Evans – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1988–1989	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Ean Evans – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1989	Hughie Thomasson – laulu, kitara David Lane – kitara Anthony "Nino" Catanzaro – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1989–1990	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Yates – kitara, laulu Anthony "Nino" Catanzaro – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1990	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Yates – kitara, laulu Billy Greer – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1990–1991	Hughie Thomasson – laulu, kitara Billy Yates – kitara, laulu Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Rob Carroll – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1991	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Rich Parks – kitara, laulu Rob Carroll – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1991–1992	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Timothy Cabe – kitara, laulu Rob Carroll – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1992	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Timothy Cabe – kitara, laulu Eric Wynne – basso Barry "B. B." Borden – rummut
1992	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Timothy Cabe – kitara, laulu Ean Evans – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1992–1993	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Timothy Cabe – kitara, laulu Anthony "Nino" Catanzaro – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1993	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Timothy Cabe – kitara, laulu Jeff Howell – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1993–1994	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Billy Davis – kitara, laulu Jeff Howell – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1994–1995	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Jeff Howell – basso, laulu Barry "B. B." Borden – rummut
1995	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Jeff Howell – basso, laulu Frank Thomas – rummut
1995–1996	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Jeff Howell – basso, laulu Kevin Neal – rummut
1996	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu Steven Elliot – kitara Jeff Howell – basso, laulu Kevin Neal – rummut
2005–2006	Hughie Thomasson – laulu, kitara Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut David Dix – rummut
2006	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Monte Yoho – rummut David Dix – rummut
2006	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Ric Toole – kitara Randy Threet – basso, laulu Monte Yoho – rummut David Dix – rummut
2006–2007	Hughie Thomasson – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Monte Yoho – rummut David Dix – rummut
2008	Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Billy Crain – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Brett Cartwright – basso Jon Coleman – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut
2008–2010	Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Billy Crain – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Jon Coleman – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut
2010–2013	Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Billy Crain – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut
2013–2018	Henry Paul – laulu, kitara Chris Anderson – kitara, laulu Steve Grisham – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut
2018–2019	Henry Paul – laulu, kitara Dale Oliver – kitara, laulu Steve Grisham – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut
2019–2021	Henry Paul – laulu, kitara Dale Oliver – kitara, laulu Steve Grisham – kitara, laulu Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Monte Yoho – rummut Jaran Sorenson – rummut
2021–2022	Henry Paul – laulu, kitara Jeff Aulich – kitara Jimmy Dormire – kitara Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Jaran Sorenson – rummut
2022	Henry Paul – laulu, kitara Jeff Aulich – kitara Jimmy Dormire – kitara Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Michael Grando – rummut
Nykyinen 2022–	Henry Paul – laulu, kitara Jeff Aulich – kitara Jimmy Dormire – kitara Randy Threet – basso, laulu Dave Robbins – koskettimet, laulu Mike Bailey – rummut

Nykyiset jäsenet

Henry Paul – laulu, kitara (1972–1977, 1983–1989, 2005–2006, 2008–)
Jeff Aulich – kitara (2021–)
Jimmy Dormire – kitara (2021–)
Randy Threet – basso, laulu (2005–)
Dave Robbins – koskettimet, laulu (2005–2006, 2010–)
Mike Bailey – rummut (2022–)

Entiset jäsenet

Hughie Thomasson – laulu, kitara (1967–1996, 2005–2007; kuoli 2007)
Frank Guidry – laulu, kitara (1967–1968)
Herb Pino – kitara, laulu (1967–1970, 1971–1972; kuoli 2014)
Hobie O'Brien – kitara (1967)
Phil Holmberg – basso (1967)
David Dix – rummut (1967–1969, 1970, 1977–1987, 2005–2007)
Frank O'Keefe – basso, kitara, laulu (1967–1973, 1974–1976; kuoli 1995)
Tommy Angarano – koskettimet, laulu (1968)
Ronny Elliot – basso <1968)
Monte Yoho – rummut (1969, 1970–1979, 2005–2021)
Dave Graham – kitara, koskettimet, laulu (1970)
Billy Jones – kitara, koskettimet, laulu (1971, 1972–1981; kuoli 1995)
Buzzy Meekins – basso (1973–1974; kuoli 2015)
Rick Birkbeck – basso (1974)
Harvey Dalton Arnold – basso, laulu (1976–1980)
Freddie Salem – kitara, laulu (1977–1983; kuoli 2024)
Rick Cua – basso, laulu (1980–1983)
Mike Duke – koskettimet, laulu (1980–1981)
David Lane – viulu (1982), kitara (1989)
Bob Jenkins – kitara, laulu (1983)
Steve Grisham – kitara, laulu (1983–1986, 2013–2021)
Chuck Glass – basso, koskettimet, laulu (1983–1987)
Chris Anderson – kitara, laulu (1986–1989, 2005–2018)
Roy McDonald – basso (1987)
Anthony "Nino" Catanzaro – basso, laulu (1987, 1989–1990, 1992–1993)
Barry "B. B." Borden – rummut (1987–1995)
Steve Kaye – basso (1988)
Rich Parks – kitara, laulu (1988, 1991)
Ean Evans – basso, laulu (1988–1989, 1992; kuoli 2009)
Billy Yates – kitara, laulu (1989–1991)
Billy Greer – basso, laulu (1990)
Chris "Hitman" Hicks – kitara, laulu (1990–1996)
Rob Carroll – basso, laulu (1990–1992)
Timothy Cabe – kitara, laulu (1991–1993)
Eric Wynne – basso (1992)
Jeff Howell – basso, laulu (1993–1996; kuoli 2022)
Billy Davis – kitara, laulu (1993–1994; kuoli 2015)
Sean Burke – rummut (1995)
Frank Thomas – rummut (1995)
Kevin Neal – rummut (1995–1996)
Steven Elliot – kitara (1996)
Ric Toole – kitara (2006)
Billy Crain – kitara, laulu (2008–2013)
Jon "Squirrel" Coleman – koskettimet, laulu (2008–2010)
Brett Cartwright – basso (2008)
Dale Oliver – kitara (2018–2021)
Jaran Sorenson – rummut (2019–2022)
Michael Grando – rummut (2022)

Diskografia

Studioalbumit

Outlaws (1975)
Lady in Waiting (1976)
Hurry Sundown (1977)
Playin’ to Win (1978)
In the Eye of the Storm (1979)
Ghost Riders (1980)
Los Hombres Malo (1982)
Soldiers of Fortune (1986)
Diablo Canyon (1994)
So Low (2000)
Once An Outlaw (2007, ei julkaistu)
It’s About Pride (2012)
Dixie Highway (2020)

Livealbumit

Kokoelma-albumit

Greatest Hits Of The Outlaws...High Tides Forever (1982)
Best of the Outlaws: Green Grass and High Tides (1996)
Super Hits (2009)

Lähteet

↑ Hughie Thomasson obituary Times Online. 2.10.2007. Times Newspapers Ltd.. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 11.1.2025.
↑ The Who This Month! 1976 thewhothismonth.com. Viitattu 11.1.2025.
↑ One from the vault: southern rockers The Outlaws release 1981 concert film themaineedge.com. Viitattu 11.1.2025.
↑ ^a ^b ^c 05/08/1976: Aerosmith / The Outlaws / Ted Nugent / Foghat @ Pontiac Silverdome concertarchives.org. Viitattu 11.1.2025.
↑ Support bands that played on Queen tours queenconcerts.com. Viitattu 11.1.2025.
↑ Black Sabbath – FAQ version 2.0 black-sabbath.com. Viitattu 11.1.2025.
↑ ^a ^b ^c ^d Rush Concert Tour Dates Listing cygnus-x1.net. Viitattu 11.1.2025.
↑ In 50 years, Carter-Finley has also proven to be a good music venue ncstate.rivals.com. 7.10.2016. Viitattu 11.1.2025.
↑ Hillsborough: Southern rock icon dies at his Brooksville home sptimes.com. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 11.9.2007.
↑ A Rock and Roll Tragedy 14.10.2012. Wordpress. Viitattu 15.12.2016.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Outlaws (yhtye) Wikimedia Commonsissa

The Outlawsin viralliset kotisivut

[1] Hughie Thomasson obituary Times Online. 2.10.2007. Times Newspapers Ltd.. Arkistoitu 8.5.2009. Viitattu 11.1.2025.

[2] The Who This Month! 1976 thewhothismonth.com. Viitattu 11.1.2025.

[3] One from the vault: southern rockers The Outlaws release 1981 concert film themaineedge.com. Viitattu 11.1.2025.

[Aerosmith-4] 05/08/1976: Aerosmith / The Outlaws / Ted Nugent / Foghat @ Pontiac Silverdome concertarchives.org. Viitattu 11.1.2025.

[5] Support bands that played on Queen tours queenconcerts.com. Viitattu 11.1.2025.

[6] Black Sabbath – FAQ version 2.0 black-sabbath.com. Viitattu 11.1.2025.

[Rush-7] Rush Concert Tour Dates Listing cygnus-x1.net. Viitattu 11.1.2025.

[8] In 50 years, Carter-Finley has also proven to be a good music venue ncstate.rivals.com. 7.10.2016. Viitattu 11.1.2025.

[9] Hillsborough: Southern rock icon dies at his Brooksville home sptimes.com. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 11.9.2007.

[10] A Rock and Roll Tragedy 14.10.2012. Wordpress. Viitattu 15.12.2016.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

The Outlaws
Hughie Thomasson ja Chris Anderson esiintymässä vuonna 2006.
Tiedot
Toiminnassa	1967–1996, 2005–
Tyylilaji	Southern rock, country rock
Kotipaikka	Tampa, Florida, Yhdysvallat
Laulukieli	englanti
Jäsenet	Henry Paul, laulu, kitara Jeff Aulich, kitara Jimmy Dormire, kitara Randy Threet, basso Dave Robbins, koskettimet Mike Bailey, rummut
Entiset jäsenet	Ks. Yhtyeen jäsenet
Levy-yhtiö	Arista Records
Aiheesta muualla
Kotisivut
Infobox OKNimi-testi OK