Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä

Tietoja Suomen tasavallan presidenteistä

Presidenttiys toimikausineen

Tasavallan presidentteinä toimineiden ikä-, toimi- ja eläkevuodet

Presidentti	Synnyinaika (v, pvm.)	Synnyin- paikka	Kauden alku	Ikä kauden alussa	Kauden loppu	Ikä kauden lopussa	Presidentti- kauden pituus	Eläkeajan pituus	Elinikä	Kuolin- aika (v, pvm.)	Kuolin- paikka
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	1865, 28. tammikuuta	Suomussalmi	1919, 25. heinäkuuta	54 v 178 vrk	1925, 2. maaliskuuta^{[Huom 1]}	60 v 33 vrk	5 v 220 vrk ^{[Huom 2]}	27 v 205 vrk	87 v 238 vrk	1952, 22. syyskuuta	Helsinki
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	1883, 31. toukokuuta	Kurkijoki	1925, 2. maaliskuuta^{[Huom 1]}	41 v 275 vrk	1931, 2. maaliskuuta^{[Huom 1]}	47 v 275 vrk	6 v (2 191 vrk) ^{[Huom 3]}	10 v 344 vrk	58 v 254 vrk	1942, 9. helmikuuta	Helsinki
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud	1861, 15. joulukuuta	Sääksmäki	1931, 2. maaliskuuta^{[Huom 1]}	69 v 77 vrk	1937, 1. maaliskuuta	75 v 76 vrk	6 v (2 191 vrk) ^{[Huom 4]}	6 v 365 vrk	82 v 77 vrk	1944, 29. helmikuuta	Luumäki
Kallio, KyöstiKyösti Kallio	1873, 10. huhtikuuta	Ylivieska	1937, 1. maaliskuuta	63 v 325 vrk	1940, 19. joulukuuta	67 v 254 vrk	3 v 294 vrk ^{[Huom 5]}	kuoli toimessa ^{[Huom 5]}	67 v 254 vrk	1940, 19. joulukuuta	Helsinki
Ryti, RistoRisto Ryti	1889, 3. helmikuuta	Huittinen	1940, 19. joulukuuta	51 v 320 vrk	1944, 1. elokuuta	55 v 180 vrk	3 v 227 vrk ^{[Huom 6]}^[1]	12 v 86 vrk	67 v 265 vrk	1956, 25. lokakuuta	Helsinki
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim	1867, 4. kesäkuuta	Askainen	1944, 4. elokuuta	77 v 62 vrk	1946, 4. maaliskuuta	78 v 273 vrk	1 v 212 vrk ^{[Huom 7]}	4 v 322 vrk	83 v 237 vrk	1951, 27. tammikuuta	Lausanne, Sveitsi
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	1870, 27. marraskuuta	Koski Hl.	1946, 11. maaliskuuta	75 v 104 vrk	1956, 1. maaliskuuta	85 v 96 vrk	9 v 357 vrk ^{[Huom 8]}	288 vrk	86 v 18 vrk	1956, 14. joulukuuta	Helsinki
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	1900, 3. syyskuuta	Pielavesi	1956, 1. maaliskuuta	55 v 181 vrk	1982, 27. tammikuuta	81 v 146 vrk	25 v 332 vrk ^{[Huom 9]}	4 v 216 vrk	85 v 362 vrk	1986, 31. elokuuta	Helsinki
Koivisto, MaunoMauno Koivisto	1923, 25. marraskuuta	Turku	1982, 27. tammikuuta	58 v 63 vrk	1994, 1. maaliskuuta	70 v 96 vrk	12 v 33 vrk ^{[Huom 10]}	23 v 72 vrk	93 v 168 vrk	2017, 12. toukokuuta	Helsinki
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari	1937, 23. kesäkuuta	Viipuri	1994, 1. maaliskuuta	56 v 251 vrk	2000, 1. maaliskuuta	62 v 253 vrk	6 v (2 192 vrk) ^{[Huom 11]}	23 v 229 vrk	86 v 115 vrk	2023, 16. lokakuuta	Helsinki
Halonen, TarjaTarja Halonen	1943, 24. joulukuuta	Helsinki	2000, 1. maaliskuuta	56 v 69 vrk	2012, 1. maaliskuuta	68 v 69 vrk	12 v ^{[Huom 12]}	12 v 360 vrk, (4 743 vrk)	81 v 62 vrk
Niinistö, SauliSauli Niinistö	1948, 24. elokuuta	Salo	2012, 1. maaliskuuta	63 v 191 vrk	2024, 1. maaliskuuta	75 v 191 vrk	12 v ^{[Huom 13]}	0 v 360 vrk, (360 vrk)	76 v 184 vrk
Stubb, AlexanderAlexander Stubb	1968, 1. huhtikuuta	Helsinki	2024, 1. maaliskuuta	55 v 336 vrk	toimessa		0 v 360 vrk, (360 vrk) ^{[Huom 14]}	toimessa	56 v 329 vrk

tilanne tänään 24.2.2025

Samaan aikaan elossa olleet presidentit

Presidentti/presidentit	Tasavallan presidentti	Lkm. yht.	Alkuajankohta	Tapahtuma	Loppuajankohta	Tapahtuma
	Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	1	1919, 26. heinäkuuta	Ståhlbergin astuessa toimeen	1925, 2. maaliskuuta	Relanderin astuessa toimeen
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	2	1925, 2. maaliskuuta	Relanderin astuessa toimeen	1931, 2. maaliskuuta	Svinhufvudin astuessa toimeen
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud	3	1931, 2. maaliskuuta	Svinhufvudin astuessa toimeen	1937, 1. maaliskuuta	Kallion astuessa toimeen
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud ^{^{[Huom 15]}} Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	Kallio, KyöstiKyösti Kallio	4	1937, 1. maaliskuuta	Kallion astuessa toimeen	1940, 19. joulukuuta	Kallion kuolema ^{^{[Huom 5]}}
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud ^{^{[Huom 15]}} Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	Ryti, RistoRisto Ryti	4	1940, 19. joulukuuta	Rytin tullessa toimeen ^{^{[Huom 6]}}	1942, 9. helmikuuta	Relanderin kuolema
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud ^{^{[Huom 15]}} Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	Ryti, RistoRisto Ryti	3	1942, 9. helmikuuta	Relanderin kuolema	1944, 29. helmikuuta	Svinhufvudin kuolema
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	Ryti, RistoRisto Ryti	2	1944, 29. helmikuuta	Svinhufvudin kuolema	1944, 4. elokuuta	Mannerheimin astuessa toimeen
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Ryti, RistoRisto Ryti	Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim	3	1944, 4. elokuuta	Mannerheimin astuessa toimeen	1946, 11. maaliskuuta	Paasikiven astuessa toimeen
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim ^{^{[Huom 15]}} Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Ryti, RistoRisto Ryti	Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	4	1946, 11. maaliskuuta	Paasikiven astuessa toimeen	1951, 27. tammikuuta	Mannerheimin kuolema
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg Ryti, RistoRisto Ryti	Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	3	1951, 27. tammikuuta	Mannerheimin kuolema	1952, 22. syyskuuta	Ståhlbergin kuolema
Ryti, RistoRisto Ryti	Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	2	1952, 22. syyskuuta	Ståhlbergin kuolema	1956, 1. maaliskuuta	Kekkosen astuessa toimeen
Ryti, RistoRisto Ryti Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	3	1956, 1. maaliskuuta	Kekkosen astuessa toimeen	1956, 25. lokakuuta	Rytin kuolema
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	2	1956, 25. lokakuuta	Rytin kuolema	1956, 14. joulukuuta	Paasikiven kuolema
	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	1	1956, 14. joulukuuta	Paasikiven kuolema	1982, 27. tammikuuta	Koiviston astuessa toimeen
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	Koivisto, MaunoMauno Koivisto	2	1982, 27. tammikuuta	Koiviston astuessa toimeen	1986, 31. elokuuta	Kekkosen kuolema
	Koivisto, MaunoMauno Koivisto	1	1986, 31. elokuuta	Kekkosen kuolema	1994, 1. maaliskuuta	Ahtisaaren astuessa toimeen
Koivisto, MaunoMauno Koivisto	Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari	2	1994, 1. maaliskuuta	Ahtisaaren astuessa toimeen	2000, 1. maaliskuuta	Halosen astuessa toimeen
Koivisto, MaunoMauno Koivisto Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari	Halonen, TarjaTarja Halonen	3	2000, 1. maaliskuuta	Halosen astuessa toimeen	2012, 1. maaliskuuta	Niinistön astuessa toimeen
Koivisto, MaunoMauno Koivisto Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari Halonen, TarjaTarja Halonen	Niinistö, SauliSauli Niinistö	4	2012, 1. maaliskuuta	Niinistön astuessa toimeen	2017, 12. toukokuuta	Koiviston kuolema
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari Halonen, TarjaTarja Halonen	Niinistö, SauliSauli Niinistö	3	2017, 12. toukokuuta	Koiviston kuolema	2023, 16. lokakuuta	Ahtisaaren kuolema
Halonen, TarjaTarja Halonen	Niinistö, SauliSauli Niinistö	2	2023, 16. lokakuuta	Ahtisaaren kuolema	2024, 1. maaliskuuta	Stubbin astuessa toimeen
Halonen, TarjaTarja Halonen Niinistö, SauliSauli Niinistö	Stubb, AlexanderAlexander Stubb	3	2024, 1. maaliskuuta	Stubbin astuessa toimeen

tilanne tänään 24.2.2025

Toimikauden alkaminen

Nykyisen perustuslain mukaan tasavallan presidentti ryhtyy toimeensa valitsemista seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä.^[2] Vuosina 1919–2000 voimassa olleen hallitusmuodon mukaan presidentti astui toimeensa vaalia seuraavan maaliskuun 1. päivänä tai jos se sattui pyhäpäiväksi, sitä seuraavana arkipäivänä.^[3]

Huomautukset

↑ ^a ^b ^c ^d Vuoden 1919 hallitusmuodon 23 §:n 5 momentin mukaan hallitusmuodossa säädetyn määräpäivän sattuessa pyhäpäiväksi oli seuraava arkipäivä pidettävä määräpäivänä. Tätä oli sovellettava vuosina 1925 ja 1931, jolloin maaliskuun 1. päivä sattui sunnuntaiksi.
↑ Ståhlbergin ainoan toimikauden alkuajankohta oli hallitusmuodon voimaantulosta johtuen säädettyä myöhemmin, ei ollut ehdolla seuraavalle kaudelle, mutta myöhemmin kolmesti tulematta valituksi.
↑ Relanderilla oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
↑ Svinhufvudilla oli yksi toimikausi, ei valittu toiselle kaudelle.
↑ ^a ^b ^c Kalliolla oli yksi toimikausi, jonka aikana ilmoitti erostaan, mutta hän kuoli ennen eron voimaanastumista.
↑ ^a ^b Rytillä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Kallion aloittaman kauden loppuosa kestäen noin kaksi vuotta, johon valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla ja presidenttiyden oli virallisesti tarkoitus alkaa vasta toimeenastumistilaisuudessa, mutta alkoikin jo Kallion kuollessa; toiselle toimikaudelle valittiin myös 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla normaalia lyhyemmäksi, nyt tasan kahden vuoden toimikaudeksi, joka päättyi eroon.
↑ Mannerheimilla oli yksi, eduskunnan poikkeuslailla säätämä toimikausi, jonka aikana erosi.
↑ Paasikivellä oli kaksi toimikautta, joista ensimmäinen oli Mannerheimin aloittaman kauden loppuosa, oli ehdolla (vasta valitsijamiesten kokoonnuttua äänestämään) kolmannelle kaudelle tulematta valituksi.
↑ Kekkosella oli neljä toimikautta, kolmatta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla neljällä vuodella ja neljäs toimikausi päättyi eroon.
↑ Koivistolla oli kaksi toimikautta, joista ensimmäisen alkuajankohta oli Kekkosen erosta johtuen normaalia aiemmin.
↑ Ahtisaarella oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.
↑ Halosella oli kaksi toimikautta, jotka perustuslain mukaan ensimmäistä kertaa muodostuivat maksimiksi käytännössä.
↑ Niinistöllä oli kaksi toimikautta.
↑ Stubbin ensimmäinen toimikausi on menossa.
↑ ^a ^b ^c ^d Valtionhoitajana toimineet olivat protokollassa heti tasavallan presidentin jälkeen, ennen (muita) tasavallan presidentteinä toimineita.

Presidentit, jotka ovat eronneet kesken toimikauttaan

Risto Ryti erosi vuonna 1944.
Gustaf Mannerheim erosi vuonna 1946.^[4]
Urho Kekkonen erosi vuonna 1981.^[5]

Presidentti, joka on kuollut toimikautensa aikana

Kyösti Kallio kuoli 1940, vajaata kuukautta aiemmin hän oli ilmoittanut eroavansa huonoon terveyteensä vedoten^[6] ja hänen toimensa tasavallan presidenttinä oli virallisesti tarkoitus päättyä seuraajakseen valitun Risto Rytin toimeenastumistilaisuudessa^[1]

Presidenttien antama juhlallinen vakuutus

Luettelo niistä päivistä, jolloin presidentit ovat antaneet juhlallisen vakuutuksen eduskunnan edessä ensimmäisen toimikautensa alussa.

Presidentti	Vuosi	Päivämäärä	Viikonpäivä	Huomautus
Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	1919	26. heinäkuuta 1919 ^{[VP 1]}	lauantai ^{[VP 1]}	Eduskunta toimitti presidentin vaalin perjantaina 25. heinäkuuta 1919.^{[VP 2]}
Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	1925	2. maaliskuuta 1925 ^{[VP 3]}^{[VP 4]}	maanantai ^{[VP 3]}
Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud	1931	2. maaliskuuta 1931 ^{[VP 5]}	maanantai ^{[VP 5]}
Kallio, KyöstiKyösti Kallio	1937	1. maaliskuuta 1937 ^{[VP 6]}	maanantai ^{[VP 6]}
Ryti, RistoRisto Ryti	1940	21. joulukuuta 1940 ^{[VP 7]}	lauantai ^{[VP 7]}
Mannerheim, GustafGustaf Mannerheim	1944	4. elokuuta 1944 ^{[VP 8]}	perjantai	Laki vahvistettiin 4. elokuuta 1944.
Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	1946	11. maaliskuuta 1946 ^{[VP 9]}	maanantai ^{[VP 10]}	Eduskunta toimitti presidentin vaalin lauantaina 9. maaliskuuta 1946.^{[VP 10]}
Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	1956	1. maaliskuuta 1956 ^{[VP 11]}	torstai ^{[VP 11]}
Koivisto, MaunoMauno Koivisto	1982	27. tammikuuta 1982 ^{[VP 12]}	keskiviikko ^{[VP 12]}
Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari	1994	1. maaliskuuta 1994 ^{[VP 13]}	tiistai ^{[VP 13]}
Halonen, TarjaTarja Halonen	2000	1. maaliskuuta 2000 ^{[VP 14]}	keskiviikko ^{[VP 14]}
Niinistö, SauliSauli Niinistö	2012	1. maaliskuuta 2012	torstai
Stubb, AlexanderAlexander Stubb	2024	1. maaliskuuta 2024	perjantai

Lähteet

↑ ^a ^b Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1085–1086.
↑ Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1083–1084.
↑ ^a ^b Valtiopäivät 1925, osa pöytäkirjat I, sivut 313–316.
↑ Esko Hakkila: ”Laki Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanosta”, Suomen tasavallan perustuslait, s. 352. (Huomautus 1 §:n alla) Werner Söderström Oy, 1939.
↑ ^a ^b Valtiopäivät 1931, osa pöytäkirjat I, sivut 127–132.
↑ ^a ^b Valtiopäivät 1937, osa pöytäkirjat I, sivut 305–310.
↑ ^a ^b Valtiopäivät 1940, osa pöytäkirjat II, sivut 1793–1799.
↑ Valtiopäivät 1944, osa pöytäkirjat I, sivut 533–534.
↑ Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 279–282.
↑ ^a ^b Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 277–278.
↑ ^a ^b Valtiopäivät 1956, osa pöytäkirjat I, sivut 119–125.
↑ ^a ^b Vuoden 1981 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 4, sivut 3655–3659.
↑ ^a ^b Vuoden 1994 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 195–202.
↑ ^a ^b Vuoden 2000 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 497–505

Presidenttien valinnat

Presidentit, jotka on valittu toimeensa useamman kuin yhden kerran

Risto Ryti valittiin vuonna 1943 toiselle kaudelle.
J. K. Paasikivi valittiin vuonna 1950 toiselle kaudelle.
Urho Kekkonen valittiin uudelleen presidentiksi vuosina 1962, 1968 ja 1978.
Mauno Koivisto valittiin vuonna 1988 toiselle kaudelle.
Tarja Halonen valittiin vuonna 2006 toiselle kaudelle.
Sauli Niinistö valittiin vuonna 2018 toiselle kaudelle.

Presidentit, jotka ovat hävinneet vaalin tasavallan presidenttinä

P. E. Svinhufvud hävisi 1937 Kyösti Kalliolle 73 valitsijamiesäänellä.
J. K. Paasikivi sai 1956 84 ääntä toisella kierroksella, vaikka vielä sitä ennen ei ollut suostunut käytännössä ehdokkaaksi.

Presidentti, joka on ollut ehdolla presidenttikautensa jälkeen

K. J. Ståhlberg oli ehdolla vuosina 1931, 1937 ja 1946 tulematta kuitenkaan valituksi.

Presidentit, jotka ovat olleet ehdolla myös ennen kuin heistä tuli presidentti

Presidentit, jotka on valittu puolueisiin sitoutumattomina ehdokkaina

1944: Gustaf Mannerheim
2018: Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle valitsijayhdistyksen ehdokkaana

Presidentit, jotka on valinnut eduskunta

1919: K. J. Ståhlberg valittiin Suomen ensimmäiseksi presidentiksi^[7]
1946: J. K. Paasikivi valittiin presidentiksi Mannerheimin erottua toimesta tämän kauden loppuosaksi eduskunnassa sotatilan takia.^[8]

Presidentit, joiden toimikausi on säädetty poikkeuslailla

1944: Gustaf Mannerheim määrättiin Risto Rytin seuraajaksi eduskunnan yksimielisesti säätämällä poikkeuslailla.
1973: Urho Kekkosen kolmatta presidenttikautta jatkettiin neljällä vuodella poikkeuslailla.^[9]

Presidentit, jotka ovat tulleet valituksi, vaikka ovat saaneet ensimmäisellä tai toisella kierroksella vähemmän ääniä kuin toinen ehdokas

Lauri Kristian Relander sai 1925 toisella kierroksella 97 valitsijamiesääntä ja Risto Ryti 104. Kolmannella kierroksella Relander sai 172 ja Ryti 109 ääntä
P. E. Svinhufvud sai 1931 ensimmäisellä kierroksella 88 valitsijamiesääntä ja Väinö Tanner 90. Toisella kierroksella Svinhufvud sai 98 ääntä ja K. J. Ståhlberg 149 ääntä; Tanner ei saanut yhtään ääntä. Kolmannella kierroksella Svinhufvud sai 151 ja Ståhlberg 149 ääntä
Kyösti Kallio sai 1937 ensimmäisellä kierroksella 56 ääntä, P. E. Svinhufvud 94 ääntä ja K. J. Ståhlberg 150 ääntä. Toisella kierroksella Kallio sai 177, Svinhufvud 104 ja Ståhlberg 19 ääntä
Urho Kekkonen sai 1956 toisella kierroksella 102 ääntä ja K.-A. Fagerholm 114 ääntä. Kolmannella kierroksella Kekkonen sai 151 ääntä ja Fagerholm 149 ääntä.

Presidenteiksi valituiksi tulleet ehdokkaina puolueen mukaan

Vaali	Presidentti	Ehdokkaaksi asettanut puolue tai ryhmä/ehdokkaaksi asettaneet puolueet tai ryhmät	Äänimäärä
1919	Ståhlberg, K. J.K. J. Ståhlberg	Kansallinen Edistyspuolue	kansaned. 143
1925	Relander, Lauri KristianLauri Kristian Relander	Maalaisliitto	valitsijam. 172
1931	Svinhufvud, P. E.P. E. Svinhufvud	Kansallinen Kokoomuspuolue	valitsijam. 151
1937	Kallio, KyöstiKyösti Kallio	Maalaisliitto	valitsijam. 177
1940	Ryti, RistoRisto Ryti	Kansallinen Edistyspuolue	valitsijam. 288
1943	Ryti, RistoRisto Ryti	Kansallinen Edistyspuolue	valitsijam. 269
1946	Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	Kansallinen Kokoomuspuolue	kansaned. 159
1950	Paasikivi, J. K.J. K. Paasikivi	Kansallinen Kokoomuspuolue, Kansallinen Edistyspuolue, Itsenäinen Keskiluokka, Pienviljelijäin puolue, Ruotsalainen kansanpuolue, Ruotsalainen vapaamielinen puolue	valitsijam. 171
1956	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	Maalaisliitto	valitsijam. 151
1962	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	Maalaisliitto, Ruotsalainen kansanpuolue, Suomen Kansanpuolue	valitsijam. 199
1968	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	Keskustapuolue, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto	valitsijam. 201
1978	Kekkonen, UrhoUrho Kekkonen	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Keskustapuolue, Suomen Kansan Demokraattinen Liitto, Kansallinen Kokoomus, Ruotsalainen kansanpuolue, Liberaalinen Kansanpuolue, Sosialistinen Työväenpuolue, Suomen Yksityisyrittäjäin Puolue, Åländsk Samling	valitsijam. 259
1982	Koivisto, MaunoMauno Koivisto	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	valitsijam. 167
1988	Koivisto, MaunoMauno Koivisto	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Suomen Maaseudun Puolue, Pro Koivisto, Åländsk Samling	valitsijam. 189
1994	Ahtisaari, MarttiMartti Ahtisaari	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	1 723 485
2000	Halonen, TarjaTarja Halonen	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue	1 644 532
2006	Halonen, TarjaTarja Halonen	Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vasemmistoliitto	1 630 980
2012	Niinistö, SauliSauli Niinistö	Kansallinen Kokoomus	1 802 328
2018	Niinistö, SauliSauli Niinistö	valitsijayhdistys, Kansallinen Kokoomus, Suomen Kristillisdemokraatit	1 874 331
2024	Stubb, AlexanderAlexander Stubb	Kansallinen Kokoomus	1 575 211

Presidenttien nimet

Presidenttien entiset nimet

Kaarlo Juho Ståhlberg oli ristimänimeltään Carl Johan Ståhlberg^[10]
Lauri Kristian Relander oli ristimänimeltään Lars Kristian Relander^[11]
Kyösti Kallio oli ristimänimeltään Gustaf Kalliokangas^[12]
Juho Kusti Paasikiven nimi oli vuoteen 1887 Johan Gustaf Hellstén.^[13]

Presidenteistä käytetyt lempinimet

Lauri Kristian Relander: Reissu-Lasse^[14], Reissu-Lassi^[15], Reslander^[16]
P. E. Svinhufvud: Ukko-Pekka^[17]
Gustaf Mannerheim: Marski^[18]
J. K. Paasikivi: Ukko
Urho Kekkonen: Urkki^[19], UKK^[20], Ukko
Mauno Koivisto: Manu^[21]
Martti Ahtisaari: Mara^[22]
Tarja Halonen: Muumimamma^[23]
Sauli Niinistö: Saukki, Sale^[24]
Alexander Stubb: Alex^[25]

Presidenttien taustat

Presidentit, joilla on oikeustieteellinen koulutus

Presidentit, jotka ovat toimineet diplomaattina

Presidentit, jotka ovat toimineet Suomen Pankin pääjohtajana

Risto Ryti 1924–1943, 1944–1945
Mauno Koivisto 1968–1982

Presidentti, joka on toiminut oikeuskanslerina

P. E. Svinhufvud 1918

Presidenttien asepalvelus

Suorittaneet (ylin sotilasarvo):

P. E. Svinhufvud (sotamies Venäjän armeijan Suomen kaartissa)
Gustaf Mannerheim (kenraaliluutnantti Venäjän armeijassa, Suomen marsalkka Suomen puolustusvoimissa)
Urho Kekkonen (kersantti)
Mauno Koivisto (alikersantti)
Martti Ahtisaari (kapteeni)
Sauli Niinistö (kapteeni)
Alexander Stubb (korpraali)

Eivät suorittaneet:

Presidentit, jotka eivät ole toimineet ylipäällikkönä

Kyösti Kallio, luovutti ylipäällikkyyden sotamarsalkka Gustaf Mannerheimille talvisodan alettua 1939.
Risto Ryti

Presidentit, jotka ovat palvelleet rintamalla sodassa

Gustaf Mannerheim (Venäjän palveluksessa Venäjän–Japanin sodassa 1904–1905 ja ensimmäisessä maailmansodassa Itävalta-Unkarin vastaisella rintamalla 1914–1917^[26], kenraalikuntaan kuuluneena ei kuitenkaan varsinaisissa taisteluissa)
Urho Kekkonen (Suomen sisällissodassa 1918)^[27]
Mauno Koivisto (jatkosodassa 1942–1944).

Presidenttien äidinkieli

Presidentti Gustaf Mannerheim oli äidinkieleltään ruotsinkielinen.
Presidentti Alexander Stubb syntyi kaksikieliseen perheeseen ja puhui äitinsä kanssa suomea ja isänsä kanssa ruotsia.^[28]
Presidentti Lauri Kristian Relanderin äidinkieli oli suomi. Puolisonsa Signen kanssa Relander puhui ruotsia.
P. E. Svinhufvudin äidinkieli oli suomi. Puolisonsa Ellenin kanssa Svinhufvud puhui ruotsia^[29].

Presidentit, jotka ovat tulleet politiikan ulkopuolelta

Presidentit politiikassa

Presidentit, jotka ovat toimineet pääministerinä

P. E. Svinhufvud 1917–1918, 1930–1931
J. K. Paasikivi 1918, 1944–1946
Kyösti Kallio 1922–1924, 1925–1926, 1929–1930, 1936–1937
Risto Ryti 1939–1940
Urho Kekkonen 1950–1951, 1952–1953, 1954–1956
Mauno Koivisto 1968–1970, 1979–1982
Alexander Stubb 2014–2015

Presidentit, jotka ovat toimineet valtiovarainministerinä

Risto Ryti 1921–1922, 1922–1924
Mauno Koivisto 1966–1968, 1972
Sauli Niinistö 1996–2003
Alexander Stubb 2015–2016

Presidentit, jotka ovat toimineet ulkoasiainministerinä

Urho Kekkonen 1952–1953, 1954
Tarja Halonen 1995–2000
Alexander Stubb 2008–2011

Presidentit, jotka ovat toimineet oikeusministerinä

Urho Kekkonen 1936–1937, 1944–1946, 1951
Tarja Halonen 1990–1991
Sauli Niinistö 1995–1996

Presidentti, joka on toiminut puolustusministerinä

Kyösti Kallio 1923

Presidentit, jotka ovat toimineet kansanedustajana

P. E. Svinhufvud 1907–1917, 1930–1931: eduskunnan puhemies 1907–1913
Kyösti Kallio 1907–1937: eduskunnan puhemies 1920–1921, 1924–1925, 1927–1928, 1929, 1930–1936
J. K. Paasikivi 1907–1909, 1910–1914
K. J. Ståhlberg 1908–1910, 1914–1918, 1930–1933: eduskunnan puhemies 1914–1917
Lauri Kristian Relander 1910–1914, 1917–1920: eduskunnan puhemies 1919–1920
Risto Ryti 1919–1924, 1927–1929
Urho Kekkonen 1936–1956: eduskunnan puhemies 1948–1950
Tarja Halonen 1979–2000
Sauli Niinistö 1987–2003, 2007–2011: eduskunnan puhemies 2007–2011
Alexander Stubb 2011–2017

Presidentit, jotka ovat toimineet puolueen puheenjohtajana

Kyösti Kallio 1909–1917 (Maalaisliitto)
J. K. Paasikivi 1934–1936 (Kansallinen Kokoomuspuolue)
Sauli Niinistö 1994–2001 (Kansallinen Kokoomus)
Alexander Stubb 2014–2016 (Kansallinen Kokoomus)

Presidentit oikeudessa

Suomen perustuslain 113 §:n mukaan Suomen tasavallan presidentin toimesta ei saa nostaa syytettä, ellei kyseessä ole maanpetosrikos, valtiopetosrikos tai rikos ihmisyyttä vastaan.^[30] Vastaava säännös oli jo vuoden 1919 hallitusmuodossa. Siitä kuitenkin poikettiin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä, jota koskenut laki säädettiin perustuslain säätämisjärjestyksessä.

Presidentintoimesta elokuussa 1944 eronnut Risto Ryti oli syytettynä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945–1946.

Oikeudenkäymiskaaren mukaan toimessa olevaa tasavallan presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeudenkäyntiin.^[31]^[32] Presidentti voi kuitenkin halutessaan suostua antamaan todistajanlausunnon tuomioistuimessa taikka kirjallisen lausunnon, jota voidaan käyttää todisteena.^[33]

Presidenttien huomionosoitukset

Presidentit, joiden mukaan on nimetty katu, tie, aukio tai puisto

K. J. Ståhlberg: Ståhlbergintie, Kulosaari, Helsinki, Ståhlberginkatu Lahti, Ståhlberginkuja Suomussalmi
Lauri Kristian Relander: Relanderinaukio, Kulosaari, Helsinki; Relanderinkatu, Varkaus; Reissu-Lassin polku ja Reissu-Lassi (puisto), Jokiniemi, Vantaa
P. E. Svinhufvud: Svinhufvudintie, Kulosaari, Helsinki; Svinhufvudinkatu, Lahti; Ukko-Pekantie, Heinola, Myllykoski, Ylivieska; Ukko-Pekankaari, Taavetti
Kyösti Kallio: Kyösti Kallion tie Helsingin Kulosaaressa, Kyösti Kallion katu Lahdessa ja Nivalassa, Kyösti Kallion puisto Oulussa
Risto Ryti: Risto Rytin tie Helsingin Kulosaaressa, Risto Rytin katu Huittisissa
Gustaf Mannerheim: kadut, aukio Fiskars, Hamina, Hanko, Helsinki (Mannerheimintie), Karvia, Kokkola, Lahti, Lappeenranta, Loviisa, Mikkeli, Naantali, Nastola, Oulu, Parkano, Porvoo, Skogby, Vaasa
J. K. Paasikivi: kadut, aukio Helsinki (Paasikivenkatu, Paasikivenaukio), Hämeenlinna (Paasikiventie), Kankaanpää, Kerava, Lahti, Tampere (Paasikiventie, Paasikivenkatu)
Urho Kekkonen: kadut, aukiot ym. Hamina, Helsinki (Urho Kekkosen katu), Kajaani, Orimattila, Pielavesi, Saarijärvi, Suomusjärvi, Tampere (Kekkosentie, Kekkosenkatu), Rostock (Urho-Kekkonen-Straße)
Mauno Koivisto: aukio, Helsinki; arboretum-puisto Ylivieska
Martti Ahtisaari: aukio, Helsinki, Oulu
Tarja Halonen: puisto, Helsinki (Tarja Halosen puisto)

Presidenttien mukaan nimetyt laitokset

P. E. Svinhufvud: P. E. Svinhufvudin muistosäätiö
Kyösti Kallio: Kyösti ja Kalervo Kallion museo^[34], Kyösti Kallion koulu^[35]
Gustaf Mannerheim: Mannerheimin Lastensuojeluliitto^[36], Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö^[37], Mannerheim-museo^[38]
J. K. Paasikivi: Paasikivi-seura^[39], Paasikivi-opisto^[40]
Urho Kekkonen: Urho Kekkosen arkisto/UKK-seura^[41], UKK-instituutti^[42], Urho Kekkosen museo^[43]
Martti Ahtisaari: Martti Ahtisaaren koulu, Kuopio; Martti Ahtisaari -instituutti, Oulu^[44]; Martti Ahtisaari Primary School, Windhoek; Martti Ahtisaari School, Sudan^[45]

Presidenteistä kertovat elokuvat

C. G. E. Mannerheim: Mannerheim – Suomen marsalkka (dokumentti), ohjaaja Kari Uusitalo, 1968
Tarja Halonen: Rouva presidentti (dokumentti), ohjaaja Aleksi Bardy, 2012

Presidentit, joiden kuva on ollut setelissä

K. J. Ståhlberg: 50 markan seteli 1963^[46], 5 000 markan seteli 1955^[47], 50 markan seteli 1977.^[48]
J. K. Paasikivi: 1 000 markan seteli 1955^[49], 10 markan seteli 1963, 1980^[50]
Urho Kekkonen: 500 markan seteli 1975^[51]

Presidentit, joiden kuva on ollut postimerkissä

K. J. Ståhlberg: 1945, 1965
Lauri Kristian Relander: 1983
P. E. Svinhufvud: 1931, 1944
Kyösti Kallio: 1941, 1973
Risto Ryti: 1941
Gustaf Mannerheim: 1937, 1941, 1952, 1967
J. K. Paasikivi: 1947, 1950, 1970
Urho Kekkonen: 1960, 1970, 1980, 1986
Mauno Koivisto: 1983, 1993, 2017
Martti Ahtisaari: 1997, 2008, 2023
Tarja Halonen: 2003
Sauli Niinistö: 2013

Presidentti, jolla on ollut myös valtioneuvoksen arvo

J. K. Paasikivi 1930

Presidentti, joka on saanut Nobelin palkinnon

Martti Ahtisaari 2008 (rauhanpalkinto)

Presidenttien asunnot

Presidentit, jotka asuivat Presidentinlinnassa
Presidentit, jotka asuivat Tamminiemessä
Presidentit, jotka ovat asuneet Mäntyniemessä
Presidentti, joka asuu Valtion vierastalossa
- Alexander Stubb^[55]

Presidenttien perheet (puolisot ja lapset)

Pääartikkeli: Luettelo Suomen presidenttien perheistä

Lähteet

Lauri Haataja: Presidenttikirja. Ajatus, 2001. ISBN 951-566-071-8
Tasavallan presidentit. Sarjan päätoimittaja: Raimo Väyrynen, Espoo, Weilin+Göös, Koko sarjan ISBN 951-35-5426-0
- Tasavallan presidentit. Tasavalta perustetaan 1919–1931 : Ståhlberg, Relander, Weilin+Göös, 1992 222 s., ISBN 951-35-5425-2
- Tasavallan presidentit. Murrosten ja kasvun vuodet 1931–1940: Svinhufvud, Kallio, Weilin+Göös, 1993, 221 s., ISBN 951-35-5427-9
- Tasavallan presidentit. Sodan ja rauhan miehet 1940–1956 : Ryti, Mannerheim, Paasikivi, Weilin+Göös, 1993, 224 s. ISBN 951-35-5428-7
- Tasavallan presidentit. Tasavalta kasvaa ja kansainvälistyy 1956–1981 : Kekkonen, Weilin+Göös, 1994 , 207 s., ISBN 951-35-5429-5
- Tasavallan presidentit. Kohti yhdentyvää maailmaa 1982–1994 : Koivisto, Weilin+Göös, 1994, 237 s., ISBN 951-35-5430-9

Viitteet

↑ ^a ^b Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan... (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto
↑ Suomen perustuslaki 55 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex
↑ Suomen Hallitusmuoto (1919).
↑ Presidentiksi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
↑ Kekkonen eroaa (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
↑ Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti^{[vanhentunut linkki]} Elävä arkisto, Yleisradio
↑ Ensimmäinen presidentti astuu toimeensa 1919^{[vanhentunut linkki]} Elävä arkisto, Yleisradio
↑ Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
↑ Kekkosen hyväksi poikkeuslaki (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio
↑ Edustajamatrikkeli, K. J. Ståhlberg
↑ Edustajamatrikkeli, L. Kr. Relander
↑ Edustajamatrikkeli, Kyösti Kallio
↑ Edustajamatrikkeli, J. K. Paasikivi
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=46 (Arkistoitu – Internet Archive) ”Reissu-Lassesta” presidentti Ylen elävä arkisto
↑ https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/628 Kansallisbiografia, Relander, Lauri Kristian (1883 - 1942)
↑ Blomqvist, Marianne: ”Bettan, Gangstern och Mögelöga – smeknamn och öknamn bland finlandssvenskarna”, Yliopiston nimipäiväalmanakka 2008, s. 75. Helsingin yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=250 (Arkistoitu – Internet Archive) Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka Ylen elävä arkisto
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=670&a=3528^{[vanhentunut linkki]} Kunniaa Marskille Ylen elävä arkisto
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=7939^{[vanhentunut linkki]} Kekkospatsaat Ylen elävä arkisto
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=4208^{[vanhentunut linkki]} Karjalaisen ja Kekkosen välirikko Ylen elävä arkisto
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=88 (Arkistoitu – Internet Archive) Mauno Koivisto - Turun fundeeraaja Ylen elävä arkisto
↑ http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=&a=8437^{[vanhentunut linkki]} Tuttu juttu: presidenttipeliä Ylen elävä arkisto
↑ Muumimamma vaihtuu Lucky Lukeksi (Arkistoitu – Internet Archive) Yle Areena
↑ Sauli Niinistö - yksinäinen susi Presidentinvaali 2012, Uutiset, Iltalehti
↑ https://www.politico.eu/article/alex-stubb-european-commission-president-bid-endurance-run-spitzenkandidat/
↑ Haataja s. 114
↑ Haataja s. 150
↑ Cai-Göran Alexander Stubb Presidentti. Viitattu 3.3.2024.
↑ Kommentti | Suomi voi nyt saada historiansa toisen suomenruotsalaisen presidentin, kirjoittaa Marko Junkkari Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 2.12.2023.
↑ Suomen perustuslain 113 § Finlex. (11.6.1999/731). Arkistoitu 18.1.2024. Viitattu 4.12.2023.
↑ Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 32 § Finlex. (12.6.2015/732). Arkistoitu 9.10.2023. Viitattu 4.12.2023.
↑ Istuvaa presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeuteen (Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 22 § (571/1948) vuodelta 1948 kuului: "Tasavallan presidenttiä älköön kutsuttako todistajaksi.") Turun Sanomat. 20.12.2003. Turku. Viitattu 4.12.2023.
↑ Asian käsittelytiedot HE 46/2014 vp (Hallituksen esitys HE 46/2014 vp (PDF-asiakirja, sivu 97).) Eduskunta. Viitattu 4.12.2023.
↑ Kyösti ja Kalervo Kallion museo (Arkistoitu – Internet Archive) Nivala-seura
↑ Nivalan kaupunki - Koulut www.nivala.fi. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 19.7.2016.
↑ Mannerheimin Lastensuojeluliitto
↑ Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö
↑ Mannerheim-museo (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Paasikivi-Seura
↑ Paasikivi-Opisto
↑ Urho Kekkosen Arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ UKK-instituutti
↑ Urho Kekkosen museo Museovirasto
↑ Tervetuloa Martti Ahtisaari Instituutin sivuille www.maigbe.fi. Viitattu 30.12.2015.
↑ Ahtisaarelle muhkea lahjoitus Kuopiosta - Savon uutisia - Savon Sanomat web.archive.org. 13.1.2012. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 25.8.2020.
↑ 50 markkaa 1977 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
↑ http://www.setelit.com/raha/253 www.setelit.com
↑ 50 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
↑ Historialliset rahat, Suomen pankki
↑ 10 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.
↑ Historialliset rahat, Suomen pankki
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Presidentinlinnan historiaa, yle.fi
↑ ^a ^b Tamminiemen huvila 100 vuotta
↑ Urho Kekkosen museo Tamminiemi, Helsinki
↑ Näin Stubbit toivotettiin tervetulleeksi Munkkiniemessä – lähikaupasta loppui heti yksi tuote Yle Uutiset. 2.3.2024. Viitattu 3.3.2024.

Aiheesta muualla

Itsenäisen Suomen valtionpäämiesten yksityisarkistot

[pyhäp-1] Vuoden 1919 hallitusmuodon 23 §:n 5 momentin mukaan hallitusmuodossa säädetyn määräpäivän sattuessa pyhäpäiväksi oli seuraava arkipäivä pidettävä määräpäivänä. Tätä oli sovellettava vuosina 1925 ja 1931, jolloin maaliskuun 1. päivä sattui sunnuntaiksi.

[Ståhlberg-2] Ståhlbergin ainoan toimikauden alkuajankohta oli hallitusmuodon voimaantulosta johtuen säädettyä myöhemmin, ei ollut ehdolla seuraavalle kaudelle, mutta myöhemmin kolmesti tulematta valituksi.

[Relander-3] Relanderilla oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.

[Svinhufvud-4] Svinhufvudilla oli yksi toimikausi, ei valittu toiselle kaudelle.

[Kallio-5] Kalliolla oli yksi toimikausi, jonka aikana ilmoitti erostaan, mutta hän kuoli ennen eron voimaanastumista.

[Ryti-6] Rytillä oli kaksi toimikautta, ensimmäinen oli Kallion aloittaman kauden loppuosa kestäen noin kaksi vuotta, johon valittiin vuonna 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla ja presidenttiyden oli virallisesti tarkoitus alkaa vasta toimeenastumistilaisuudessa, mutta alkoikin jo Kallion kuollessa; toiselle toimikaudelle valittiin myös 1937 valittujen valitsijamiesten suorittamalla vaalilla normaalia lyhyemmäksi, nyt tasan kahden vuoden toimikaudeksi, joka päättyi eroon.

[Mannerheim-8] Mannerheimilla oli yksi, eduskunnan poikkeuslailla säätämä toimikausi, jonka aikana erosi.

[Paasikivi-9] Paasikivellä oli kaksi toimikautta, joista ensimmäinen oli Mannerheimin aloittaman kauden loppuosa, oli ehdolla (vasta valitsijamiesten kokoonnuttua äänestämään) kolmannelle kaudelle tulematta valituksi.

[Kekkonen-10] Kekkosella oli neljä toimikautta, kolmatta jatkettiin eduskunnan säätämällä poikkeuslailla neljällä vuodella ja neljäs toimikausi päättyi eroon.

[Koivisto-11] Koivistolla oli kaksi toimikautta, joista ensimmäisen alkuajankohta oli Kekkosen erosta johtuen normaalia aiemmin.

[Ahtisaari-12] Ahtisaarella oli yksi toimikausi, ei ollut ehdolla toiselle kaudelle.

[Halonen-13] Halosella oli kaksi toimikautta, jotka perustuslain mukaan ensimmäistä kertaa muodostuivat maksimiksi käytännössä.

[Niinistö-14] Niinistöllä oli kaksi toimikautta.

[Stubb-15] Stubbin ensimmäinen toimikausi on menossa.

[valtionhoitajat-16] Valtionhoitajana toimineet olivat protokollassa heti tasavallan presidentin jälkeen, ennen (muita) tasavallan presidentteinä toimineita.

[VP1919b-22] Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1085–1086.

[VP1919a-23] Valtiopäivät 1919, osa pöytäkirjat I, sivut 1083–1084.

[VP1925-24] Valtiopäivät 1925, osa pöytäkirjat I, sivut 313–316.

[Hakkila-25] Esko Hakkila: ”Laki Suomen Hallitusmuodon täytäntöönpanosta”, Suomen tasavallan perustuslait, s. 352. (Huomautus 1 §:n alla) Werner Söderström Oy, 1939.

[VP1931-26] Valtiopäivät 1931, osa pöytäkirjat I, sivut 127–132.

[VP1937-27] Valtiopäivät 1937, osa pöytäkirjat I, sivut 305–310.

[VP1940-28] Valtiopäivät 1940, osa pöytäkirjat II, sivut 1793–1799.

[VP1944-29] Valtiopäivät 1944, osa pöytäkirjat I, sivut 533–534.

[VP1946b-30] Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 279–282.

[VP1946a-31] Valtiopäivät 1946, osa pöytäkirjat I, sivut 277–278.

[V1956-32] Valtiopäivät 1956, osa pöytäkirjat I, sivut 119–125.

[V1981-33] Vuoden 1981 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 4, sivut 3655–3659.

[V1994-34] Vuoden 1994 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 195–202.

[V2000-35] Vuoden 2000 valtiopäivät, osa pöytäkirjat 1, sivut 497–505

[Kallion_kuolema-7] Koska muulloin vai onko vietetty saman tyyppisiä juhlamenoja tasavallan... (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto

[17] Suomen perustuslaki 55 § (Arkistoitu – Internet Archive) Finlex

[18] Suomen Hallitusmuoto (1919).

[19] Presidentiksi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen jälkeen (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio

[20] Kekkonen eroaa (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio

[21] Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti^{[vanhentunut linkki]} Elävä arkisto, Yleisradio

[36] Ensimmäinen presidentti astuu toimeensa 1919^{[vanhentunut linkki]} Elävä arkisto, Yleisradio

[37] Kokenut J. K. Paasikivi luovi vaikeat kaudet (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio

[38] Kekkosen hyväksi poikkeuslaki (Arkistoitu – Internet Archive) Elävä arkisto, Yleisradio

[kjs911547-39] Edustajamatrikkeli, K. J. Ståhlberg

[lkr911349-40] Edustajamatrikkeli, L. Kr. Relander

[ek910662-41] Edustajamatrikkeli, Kyösti Kallio

[emjkp-42] Edustajamatrikkeli, J. K. Paasikivi

[43] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=46 (Arkistoitu – Internet Archive) ”Reissu-Lassesta” presidentti Ylen elävä arkisto

[44] ttps://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/628 Kansallisbiografia, Relander, Lauri Kristian (1883 - 1942)

[45] Blomqvist, Marianne: ”Bettan, Gangstern och Mögelöga – smeknamn och öknamn bland finlandssvenskarna”, Yliopiston nimipäiväalmanakka 2008, s. 75. Helsingin yliopisto, 2007. Teoksen verkkoversio (PDF). (ruotsiksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

[46] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=250 (Arkistoitu – Internet Archive) Pehr Evind Svinhufvud - Ukko-Pekka Ylen elävä arkisto

[47] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=670&a=3528^{[vanhentunut linkki]} Kunniaa Marskille Ylen elävä arkisto

[48] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=7939^{[vanhentunut linkki]} Kekkospatsaat Ylen elävä arkisto

[49] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=34&a=4208^{[vanhentunut linkki]} Karjalaisen ja Kekkosen välirikko Ylen elävä arkisto

[50] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=6&t=88 (Arkistoitu – Internet Archive) Mauno Koivisto - Turun fundeeraaja Ylen elävä arkisto

[51] ttp://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=29&t=&a=8437^{[vanhentunut linkki]} Tuttu juttu: presidenttipeliä Ylen elävä arkisto

[52] Muumimamma vaihtuu Lucky Lukeksi (Arkistoitu – Internet Archive) Yle Areena

[53] Sauli Niinistö - yksinäinen susi Presidentinvaali 2012, Uutiset, Iltalehti

[54] ttps://www.politico.eu/article/alex-stubb-european-commission-president-bid-endurance-run-spitzenkandidat/

[lh114-55] Haataja s. 114

[lh150-56] Haataja s. 150

[57] Cai-Göran Alexander Stubb Presidentti. Viitattu 3.3.2024.

[58] Kommentti | Suomi voi nyt saada historiansa toisen suomenruotsalaisen presidentin, kirjoittaa Marko Junkkari Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 2.12.2023.

[59] Suomen perustuslain 113 § Finlex. (11.6.1999/731). Arkistoitu 18.1.2024. Viitattu 4.12.2023.

[60] Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 32 § Finlex. (12.6.2015/732). Arkistoitu 9.10.2023. Viitattu 4.12.2023.

[61] Istuvaa presidenttiä ei voida kutsua todistajaksi oikeuteen (Oikeudenkäymiskaaren 17. luvun 22 § (571/1948) vuodelta 1948 kuului: "Tasavallan presidenttiä älköön kutsuttako todistajaksi.") Turun Sanomat. 20.12.2003. Turku. Viitattu 4.12.2023.

[62] Asian käsittelytiedot HE 46/2014 vp (Hallituksen esitys HE 46/2014 vp (PDF-asiakirja, sivu 97).) Eduskunta. Viitattu 4.12.2023.

[63] Kyösti ja Kalervo Kallion museo (Arkistoitu – Internet Archive) Nivala-seura

[64] Nivalan kaupunki - Koulut www.nivala.fi. Arkistoitu 11.8.2016. Viitattu 19.7.2016.

[65] Mannerheimin Lastensuojeluliitto

[66] Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö

[67] Mannerheim-museo (Arkistoitu – Internet Archive)

[68] Paasikivi-Seura

[69] Paasikivi-Opisto

[70] Urho Kekkosen Arkisto (Arkistoitu – Internet Archive)

[71] UKK-instituutti

[72] Urho Kekkosen museo Museovirasto

[73] Tervetuloa Martti Ahtisaari Instituutin sivuille www.maigbe.fi. Viitattu 30.12.2015.

[74] Ahtisaarelle muhkea lahjoitus Kuopiosta - Savon uutisia - Savon Sanomat web.archive.org. 13.1.2012. Arkistoitu 13.1.2012. Viitattu 25.8.2020.

[75] 50 markkaa 1977 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.

[76] ttp://www.setelit.com/raha/253 www.setelit.com

[77] 50 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.

[78] Historialliset rahat, Suomen pankki

[79] 10 markkaa 1963 Setelit.com. Viitattu 27.9.2008.

[80] Historialliset rahat, Suomen pankki

[lj04-81] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j Presidentinlinnan historiaa, yle.fi

[tm-82] Tamminiemen huvila 100 vuotta

[83] Urho Kekkosen museo Tamminiemi, Helsinki

[84] Näin Stubbit toivotettiin tervetulleeksi Munkkiniemessä – lähikaupasta loppui heti yksi tuote Yle Uutiset. 2.3.2024. Viitattu 3.3.2024.

[Huom 1]

[Huom 2]

[Huom 3]

[Huom 4]

[Huom 5]

[Huom 6]

[1]

[Huom 7]

[Huom 8]

[Huom 9]

[Huom 10]

[Huom 11]

[Huom 12]

[Huom 13]

[Huom 14]

[Huom 15]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[VP 1]

[VP 2]

[VP 3]

[VP 4]

[VP 5]

[VP 6]

[VP 7]

[VP 8]

[VP 9]

[VP 10]

[VP 11]

[VP 12]

[VP 13]

[VP 14]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

[16]

[17]

[18]

[19]

[20]

[21]

[22]

[23]

[24]

[25]

[26]

[27]

[28]

[29]

[30]

[31]

[32]

[33]

[34]

[35]

[36]

[37]

[38]

[39]

[40]

[41]

[42]

[43]

[44]

[45]

[46]

[47]

[48]

[49]

[50]

[51]

[52]

[53]

[54]

[55]