Ero sivun ”Kveenin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähinnä lähteitä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 16:
[[Norjan kieli|Norjan]] ja [[pohjoissaame]]n kielet ovat vaikuttaneet kveeniin sanastollisesti. Esimerkiksi kveenin sana ''tyskäläinen'' tarkoittaa norjan tavoin 'saksalainen'. Kveenissä on đ-äänne ({{IPA|/ð/}}), jota ei esiinny suomen yleiskielessä.<ref name=>{{Kirjaviite | Tekijä=Söderholm, Eira | Nimeke=Kainun kielen grammatikki | Julkaisija=SKS | Vuosi=2014 | Tunniste = Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1408, s. 33.| Isbn = 978-952-222-607-5}}</ref>
== Kielen nimi ==
Kveenin kieltä on kutsuttu Pohjois-Norjan suomalaismurteeksi, Ruijan murteeksi, kveenimurteeksi. Vuonna 2005 kveenit kutsuivat kieltään kveenin tai kväänin kieleksi. Porsangin vuonon rannalla kieltä on kutsuttu kaihnuunkieleksi.<ref name=TS05062005>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/teemat/1074048862|nimeke=Kielijuttu: Kveenistä tuli kieli|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2005-06-05|viitattu=2025-02-03|tekijä=Mantila, Harri}}</ref>
== Historia ==
Rivi 26 ⟶ 29:
Norjalaisen tutkijan [[Terje Aronsen]]in mukaan kveenien puhuma kieli ei ollut suomea, ja hän antoi sille nimen kveeni. Opetuskieleksi suomen rinnalle kveeni otettiin Porsangin [[Pyssyjoki|Pyssyjoella]] vuonna 1983. Se kohtasi tuolloin lujaa vastustusta, koska monien mielestä ''kveeni'' oli haukkumasana. Ajan kuluessa nimitys kuitenkin vakiintui käyttöön. Teoriat kveenien ja historiallisten [[kainulaiset|kainulaisten]] välisistä yhteyksistä ovat johtaneet myös ''kainu''-nimen käyttöönottoon. Tätä nimeä käyttää muun muassa [[Ruijan Kaiku|''Ruijan Kaiku'']] -lehti.<ref>[https://web.archive.org/web/20060909203611/http://www.ruijan-kaiku.no/rk0106/nr0106.shtml Pääkirjotuksia • Ledere] 1-2006, Ruijan Kaiku</ref> Toisaalta ''kveeni''-sana on hyväksytty viralliseksi nimeksi kansainväliseen tiedesanastoon.<ref>[http://www.suonttavaara.se/dokument/kvanland.html Kvänland] Dokument, Suonttavaara lappby {{sv}}</ref>
[[Tiedosto:Kven updated.png|alt=|pienoiskuva|Kveenin kielen puhuma-alue Tromssan ja Finnmarkin läänissä Pohjois-Norjassa.]]
Kveeni sai virallisen vähemmistökielen aseman vuonna 2005, ja se mahdollisti kveenin opiskelun Tromssan yliopistossa vuoden 2006 alusta alkaen.{{Lähde}}▼
Vuonna 2004 julkaistiin ensimmäinen kveeninkielinen romaani. Alf Nilsen-Børsskogin kirjan nimi on Kuosuvaaran takana.<ref name=TS05062005/>
▲Kveeni sai virallisen vähemmistökielen aseman
== Nykytilanne ==
Rivi 36 ⟶ 42:
Kveenin kielen ja kulttuurin kansallisena keskuksena on [[Kainun institutti]], joka avattiin Pyssyjoella vuonna 2007. Instituutin työtehtäviin kuuluvat kveenin kieliraadin hallinnointi sekä kielestä ja kulttuurista tiedottaminen. Keskeisinä päämäärinä on kehittää, dokumentoida ja tehdä tunnetuksi kveenin kieltä ja kulttuuria sekä edistää kielen käyttöä yhteiskunnassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kvenskinstitutt.no/om-kainun-institutti/ | Nimeke = Om Kainun institutti | Julkaisu = Kainun institutti – Kvensk institutt | Viitattu = 1.12.2024 | Kieli = {{no}} }}</ref>
Vuonna 2011 [[Agnes Eriksen]] julkaisi ensimmäiset kveeninkieliset lastenkirjat ''Kummitus ja Tähtipoika 1'' sekä ''Kummitus ja Tähtipoika 2''.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.finsk.no/index.php/fi/kveeni|nimeke=Finsk.no - Kveeni|julkaisu=www.finsk.no|viitattu=2020-07-12}}</ref> Ensimmäisen kveenin kielen kieliopin on laatinut [[Eira Söderholm]] Tromssan yliopistosta, ja se julkaistiin Suomessa vuonna 2014.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kirjat.finlit.fi/sivu/tuote/kainun-kielen-grammatikki/147647|nimeke=Kainun kielen grammatikki|julkaisu=kirjat.finlit.fi|viitattu=2020-07-12}}</ref>
Vuonna 2020 uutisoitiin, että Oulun yliopistossa on määrä aloittaa kveenin kielen kääntäjäkoulutus vuonna 2021.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/oulun-yliopisto-aloittaa-meankielen-ja-kveenin-kaa/2574846|nimeke=Oulun yliopisto aloittaa meänkielen ja kveenin kääntäjäkoulutuksen – kummallekaan kielelle ei ole aiemmin koulutettu kääntäjiä|julkaisu=Kaleva.fi|viitattu=2020-06-19
=== Totuus- ja sovintokomissio ===
| |||