Topi Huhtala
Topi Huhtala | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. lokakuuta 1995 Kauhava, Etelä-Pohjanmaa |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | sotilas, kattoasentaja[1] |
Sotilashenkilö | |
Palvelusmaa(t) |
![]() ![]() |
Palvelusvuodet | 2022−2023 (Ukraina) |
Komentajuudet | Team Wiking -yksikön ryhmänjohtaja[2] |
Taistelut ja sodat | Ukrainan sota |
Topi Huhtala (s. 11. lokakuuta 1995 Kauhava) on suomalainen sotilas.[3][4]
Huhtala syntyi esikoisena nelilapsiseen perheeseen.[4] Hän on lähtöisin Kauhavalta[3] ja suoritti asepalveluksensa vuonna 2018 valmiusyksikössä Kainuun prikaatissa.[4]
Ukrainan sota
muokkaaHuhtala lähti maaliskuun alussa 2022 Ukrainaan osallistuakseen vapaaehtoisena Ukrainan puolustukseen helmikuussa 2022 alkaneessa täysimittaisessa sodassa.[3][5] Alussa hän päätyi Rivneen sotilastukikohtaan kuukaudeksi, jossa koottiin kansainvälisisä joukkoja.[6] Hän palveli pääasiallisesti Etelä-Ukrainassa taistellen ja kouluttaen upseereja. Huhtala taisteli noin vuoden aikana niin kansainvälisessä legioonassa, pohjoismaisessa Team Wiking -sotilasyksikössä kuin Ukrainan erikoisjoukkojenkin alaisuudessa.[7]
Alun perin Huhtala palveli kolmevuotisella sopimuksella, mutta hänelle annettiin lupa kotiutua alkuvuonna 2023.[3][4] Hän antoi monia haastatteluja Ukrainassa ja sieltä palattuaan.[4]
Kotiutumisen jälkeen
muokkaaSuomeen palattuaan Huhtala asettui Seinäjoelle.[3] Hän on saanut kutsuja puhujaksi eri tilaisuuksiin.[4] Huhtalan mukaan Venäjän suoriutumista on aliarvioitu osassa sotauutisoinnista. Ukrainan suoriutumista ovat hänen arvionsa mukaan heikentäneet enemmän taistelutaktiikat kuin riittämätön aseapu.[3] Helmikuussa 2024 Venäjän ilmoitettiin etsintäkuuluttaneen Huhtalan. Venäjä väitti Huhtalan komentaneen suomalaisista vapaaehtoisista koottua ryhmää maaliskuusta 2022 toukokuuhun 2024, mikä ei pitänyt paikkaansa.[5] Heinäkuussa 2024 Venäjä tuomitsi Huhtalan poissaolevana 14 vuoden vankeusrangaistukseen.[5][8]
Marraskuussa 2024 Huhtala tuomittiin Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa naisen pahoinpitelystä. Syyttäjän mukaan Huhtala pahoinpiteli naisen Seinäjoella yökerhossa vuoden 2023 syyskuussa. Huhtala oli kuristanut naista yllättäen yhdellä kädellä. Naiselle koitui kipua ja nirhaumia kaulalle. Huhtala tunnusti oikeudessa toimineensa syyttäjän kuvaamalla tavalla, mutta ei sanojensa mukaan muista tapahtunutta. Käräjäoikeus tuomitsi Huhtalan 40 päiväsakon suuruiseen rangaistukseen. Hänen tuloillaan maksettavaa kertyy 800 euroa. Lisäksi hänet määrättiin maksamaan uhrille satoja euroja korvauksia muun muassa kivusta, särystä ja muusta tilapäisestä haitasta. Hänet määrättiin maksamaan myös uhrin oikeudenkäyntikulut.[9]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008876551.html
- ↑ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/de3d217b-c92c-4df9-90ab-2e4453425e30
- ↑ a b c d e f Eikkula, Marika: Topi Huhtala antoi kaikkensa vuoden päivät Ukrainassa – Sitten maassa lojuneet ruumiit, rankat taistelut ja tappaminen saivat riittää Ilkka-Pohjalainen 30.9.2023, viitattu 18.8.2024
- ↑ a b c d e f Saroniemi, Soila: Ukrainassa taistellut Topi, 28, tietää minkälaista taistelijaa ei halua rinnalleen: "Ne olivat kaikkein vaarallisimpia" Iltalehti 6.11.2023, viitattu 18.8.2024
- ↑ a b c Clarissa Rosi, Suomalainen vapaaehtoistaistelija sai 14 vuoden vankeustuomion Venäjällä Helsingin Sanomat 30.7.2024, viitattu 18.8.2024
- ↑ Marika Eikkula: Topi Huhtala antoi kaikkensa vuoden päivät Ukrainassa – Sitten maassa lojuneet ruumiit, rankat taistelut ja tappaminen saivat riittää ilkkapohjalainen.fi. 30.9.2023. Viitattu 6.2.2025.
- ↑ Leiwo, Hanne & Rautanen, Päivi: Ukrainassa vuoden taistellut Topi Huhtala, 27, uskoo, että sota päättyy vain yhdellä tavalla: ”Jos se olisi sotimalla voitettu, se olisi voitettu jo” Yle. 24.2.2023. Viitattu 12.1.2025.
- ↑ Marilla Parhiala, Ukrainassa taistellut Topi Huhtala yllättyi vankeustuomiostaan – Oikeusministeriö: Emme luovuta Venäjälle Helsingin Sanomat 31.7.2024, viitattu 18.8.2024
- ↑ Kia Kilpeläinen: Ukrainassa taistellut suomalainen Topi Huhtala pahoinpiteli naisen Seinäjoella Ilta-Sanomat. 19.11.2024. Viitattu 6.2.2025.