Tyydyttynyt rasvahappo
Tyydyttyneet rasvahapot ovat rasvahappoja, joissa on hiiliatomien välillä vain yksinkertaisia sidoksia. Rasvoja, jotka sisältävät glyserolin kanssa esteröityneinä etupäässä tyydyttyneitä rasvahappoja, kutsutaan kovaksi rasvaksi.
Tyydyttyneiden rasvahappojen hiiliketju on pääasiassa haaroittumaton ja siinä ei ole kaksoissidoksia. Tyydyttyneen rasvahapon sulamispiste on korkeampi kuin vastaavan hiiliketjun pituuden omaavalla tyydyttymättömällä rasvahapolla.[1]
Eri ruoka aineet nostavat eri tavoin veren rasva-arvoja. Runsas hiilihydraattien ja alkoholin nauttiminen nostaa tyydyttyneen rasvan määrää veressä.[2]
Tyydyttyneitä rasvahappoja
muokkaa- Pääartikkeli: Luettelo tyydyttyneistä rasvahapoista
- voihappo (4:0), C4H8O2 / CH3(CH2)2COOH, CAS-numero 107-92-6
- kapronihappo (6:0), C6H12O2 / CH3(CH2)4COOH, CAS-numero 142-62-1
- kapryylihappo (8:0), C8H16O2 / CH3(CH2)6COOH, CAS-numero 124-07-2
- kapriinihappo (10:0), C10H20O2 / CH3(CH2)8COOH, CAS-numero 334-48-5
- lauriinihappo (12:0), C12H24O2 / CH3(CH2)10COOH, CAS-numero 143-07-7
- myristiinihappo (14:0), C14H28O2 / CH3(CH2)12COOH, CAS-numero 544-63-8
- palmitiinihappo (16:0), C16H32O2 / CH3(CH2)14COOH, CAS-numero 57-10-3
- steariinihappo (18:0), C18H36O2 / CH3(CH2)16COOH, CAS-numero 57-11-4
- arakidiinihappo (20:0), C20H40O2 / CH3(CH2)18COOH, CAS-numero 506-30-9
- beheenihappo (22:0), C22H44O2 / CH3(CH2)20COOH, CAS-numero 112-85-6
- lignoseriinihappo (24:0), C24H48O2 / CH3(CH2)22COOH, CAS-numero 557-59-5
Tyydyttyneiden rasvahappojen kulutus
muokkaaSuurin osa ihmiskunnan nauttimasta rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa, jonka kulutus on aikuisilla keskimäärin 9 prosenttia kokonaisenergiasta. Tyydyttyneen rasvan saanti vaihtelee maittain välillä 2-28 E%.[3]
Tyydyttyneet rasvahapot ravinnossa
muokkaaLähes 70 prosenttia maidon rasvahappokoostumuksesta on tyydyttynyttä rasvaa[4]. Tyydyttyneiden rasvojen osuus lihan sisältämistä rasvahapoista vaihtelee eläinlajin ja jalostusasteen mukaan. Lähes puolet suomalaisen naudan rasvasta koostuu tyydyttyneistä rasvahapoista[5], sianlihan rasvasta 40 prosenttia[6] ja broilerin noin 32 prosenttia[7].
Elintarvikkeissa esiintyvien tyydyttyneiden rasvahappojen suhteelliset osuudet vaihtelevat ruoittain:
| Ruoka | lauriinihappo | myristiinihappo | palmitiinihappo | steariinihappo |
|---|---|---|---|---|
| Kookosöljy | 47 % | 18 % | 9 % | 3 % |
| Voi | 3 % | 11 % | 29 % | 13 % |
| Jauheliha | 0 % | 4 % | 26 % | 15 % |
| Tumma suklaa | 0 % | 1 % | 34 % | 43 % |
| Lohi | 0 % | 1 % | 29 % | 3 % |
| Kananmuna | 0 % | 0.3 % | 27 % | 10 % |
| Cashew-pähkinä | 2 % | 1 % | 10 % | 7 % |
| Soijaöljy | 0 % | 0 % | 11 % | 4 % |
Ruoansulatuksessa muodostuvat tyydyttyneet rasvahapot
muokkaaPaksusuolen bakteerit hajottavat ravinnon sisältämät liukoiset kuidut tyydyttyneiksi lyhytketjuisiksi rasvahapoiksi, jotka muodostavat 6–15 prosenttia länsimaalaisten ravinnosta saadusta kalorimäärästä[9][10]. Esimerkiksi voihappo vähentää kasvainten muodostumista[11].
Saanti
muokkaaFinravinto 2007 -kyselytutkimukseen haastatellut naiset nauttivat tyydyttyneitä rasvahappoja keskimäärin 23 grammaa vuorokaudessa ja miehet 32 grammaa, mikä vastasi naisilla 12 energiaprosenttia ja miehillä kolmeatoista. Haastateltavien saamia tyydyttyneitä rasvahappoja nautittiin pääosin voin ja kasvirasvalevitteiden sekä maidon, juuston ja muiden rasvaa sisältävien maitotuotteiden muodossa. Niitä tuli myös liharuokien, viljatuotteiden ja kastikkeiden mukana.[12]
Saantisuositukset
muokkaaSuomalaisen Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuonna 2014 antaman suosituksen mukaan tyydyttyneiden rasvahappojen osuus energiansaannista tulisi olla alle 10 prosenttia[13]. Neuvottelukunnan puheenjohtaja, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on perustellut tyydyttyneen rasvan saantia rajoittavaa suositusta sillä, että tyydyttyneen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla pienentäisi kokonaiskuolleisuutta, sydäntautikuolleisuutta ja sydäntautien ilmaantuvuutta.[14]
Vertaisarvioitu tiedejulkaisu Journal of the American College of Cardiology julkaisi vuonna 2020 kansainvälisen 12-henkisen tutkimusryhmän laatiman ravitsemussuosituksia arvioivan tieteellisen artikkelin, jossa todettiin, ettei kyseiselle suositukselle ole tieteellistä pohjaa, koska uusimmissa satunnaistetuista ja väestöseurantatutkimuksista laadituissa meta-analyyseissa ei ole havaittu, että tyydyttyneen rasvan vähentäminen vähentäisi sydän ja verisuonitauteja tai kokonaiskuolleisuutta, vaan että tyydyttyneen rasvan runsas käyttö päin vastoin vähentää riskiä saada sydänkohtaus.[15]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Irene Jaakkola: RASVAHAPPOJEN KVANTITATIIVINEN MÄÄRITYS, s. 16. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU, 2012.
- ↑ Nita G Forouhi, Albert Koulman, Stephen J Sharp, Fumiaki Imamura, Janine Kröger, Matthias B Schulze: Differences in the prospective association between individual plasma phospholipid saturated fatty acids and incident type 2 diabetes: the EPIC-InterAct case-cohort study. The Lancet. Diabetes & Endocrinology, 2014-10, nro 2, s. 810–818. PubMed:25107467 doi:10.1016/S2213-8587(14)70146-9 ISSN 2213-8587 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010: a systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys. https://tinyurl.com/y3ov5q5q
- ↑ Täysmaito, rasvaa 3,5 %, vl, ei lisätty d-vitamiinia Fineli. Arkistoitu 7.6.2012. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Lihan rasva pudonnut reilusti - ravintotaulukot vanhentuneet. 1999. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1999/4.kesakuu/MEAT2299.HTM
- ↑ Sianliha keskiarvo Fineli. Arkistoitu 21.7.2013. Viitattu 5.2.2013.
- ↑ Broileri, kokonainen, nahkoineen, raaka Fineli. Viitattu 7.1.2021.
- ↑ USDA National Nutrient Database for Standard Reference, Release 20 United States Department of Agriculture.
- ↑ Seidu Adams 2018, s. 9
- ↑ 10 Types of Saturated Fat Reviewed Healthline. 1.7.2019. Viitattu 4.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Suolistomikrobit ja niiden merkitys terveydelle www.duodecimlehti.fi. Viitattu 15.8.2022.
- ↑ Paturi, M Tapanainen H, Reinivuo H, Pietinen P (toim.): Finravinto 2007 -tutkimus 2008. Kansanterveyslaitos. Arkistoitu 7.6.2011. Viitattu 10.10.2008.
- ↑ Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, s. 26. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset 2.11.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 3.9.2012.
- ↑ Saturated Fats and Health: A Reassessment and Proposal for Food-Based Recommendations: JACC State-of-the-Art Review. June 2020, Journal of the American College of Cardiology. https://www.researchgate.net/publication/342255673_Saturated_Fats_and_Health_A_Reassessment_and_Proposal_for_Food-Based_Recommendations_JACC_State-of-the-Art_Review
Aiheesta muualla
muokkaa
- Fineli: Tyydyttyneiden rasvahappojen lähteet ruoka-aineissa
- Onko rasva- ja hiilihydraattikritiikille perusteita? (Arkistoitu – Internet Archive) Suomen Lääkärilehti 13/2012 vsk 67
- Top Food Sources of Saturated Fat in the U.S. (englanniksi)
- Saturated fats and heart disease link 'unproven' (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)