Uskonto Vaasassa
Tämä artikkeli käsittelee Vaasan uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Vaasan kaupungissa 65,0 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,4 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 32,6 prosenttia väestöstä.[1]
Uskontokuntiin kuuluminen Vaasassa, Tilastokeskus (2023)[1]
Historia
muokkaaLuterilainen aika
muokkaaVaasan kaupunki perustettiin Mustasaaren seurakunnan alueelle vuonna 1606 ja sai Vaasan nimen vuonna 1611. Koska kaupunki ja emäseurakunta muodostivat yhden kirkkoherrakunnan, tätä ruvettiin kutsumaan Vaasan ja Mustasaaren seurakunnan nimellä. Vuonna 1651 kaupunkiin yhdistettiin useita maatiloja sekä Mustasaaren että Isonkyrön ja Vähänkyrön seurakunnista. Isonvihan aikana kirkko kärsi paljon vaurioita. Venäläiset ryöstivät kaupungin vuonna 1808 ja ampuivat tykillä kirkkoa.[2]
Kaupungin kirkko, kellotapuli ja osa arkistoa tuhoutui kaupungin palossa vuonna 1852. Kaupunki siirrettiin nykyiselle paikalle vuonna 1855 ja sitä kutsuttiin tuolloin Nikolainkaupungiksi. Seurakunnasta tuli emäseurakunta vuonna 1867.[2]
Uskonnollisen vapauden aika
muokkaaUskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta.[3] Vapaakirkollisista liikkeistä Vaasassa vaikutti ensimmäisenä metodismi, jonka toimintaa oli Vaasan seudulla vuodesta 1859 lähtien Gustaf Lervikin kautta. Suomen ensimmäinen metodistiseurakunta perustettiin Vaasaan vuonna 1881.[4] 1870-luvulta lähtien Vaasasta tuli suomalaisen vapaakirkollisuuden keskus.[5] Baptismista muodostui voimakas liike Pohjanmaan ruotsalaisseudulla. 1870-luvulta lähtien baptistista pyhäkoula pitäneen Alba Hellmanin ja tämän siskon Hildan kodista tuli vapaakirkollisuuden keskus. Hellmanin sisarukset perustivat raittiusseuran vuonna 1877 ja he hoitivat lisäksi raamattuseuran myymälää ja merimieslähetystä. Vuonna 1881 perustettiin Vaasan ruotsalainen baptistiseurakunta, josta muodostui jäsenmäärällisesti baptistien suurin yhteisö.[6][7][8][9]
Vapaan Lähetyksen piirissä Vaasassa vaikutti ensimmäisenä A. F. Tiselius vuosina 1879–1880. Tiseliuksen ja vuodesta 1882 lähtien C. O. Orestin kautta Vaasassa syntyi vapaakirkollista herätystä ja Vaasan lähetysseurakunta perustettiin vuonna 1883. Seurakunnan lähetystalo vihittiin käyttöön vuonna 1884. Alkujaan lähetysseurakunta toimi allianssipohjalta. Alianssiin liittyivät muun muassa Mathilda Wrede, Orisbergin patruuna Edvard Björkenheim ja Vaasan kirkkoherra Abel Nyholm.[5] Björkenheim liittyi myös raittiusseuraan pitäen raittiuspuheita ja hänestä tuli yksi merkittävimmistä Vapaan Lähetyksen työntekijöistä toiminnan alkuvaiheessa. Suomenkielinen työ kohentui 1890-luvun alussa ja vuonna 1894 herätys sai uutta vauhtia Väinö Stenbäckin toiminnan kautta. Ruotsalainen piirilähetys aloitti toimintansa Vaasassa vuonna 1895. Suomenkielinen vapaaseurakunta sai alkunsa vuosina 1897–1898.[10][9]
Vuonna 1907 päätettiin perustaa Palosaarelle papiston apulaisen virka, jonne rakennettiin myös rukoushuone. Kaupungin nimi muutettiin takaisin Vaasaksi vuonna 1918 ja kaupunki jaettiin vuonna 1927 kielellisellä perusteella suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan, joilla on yhteiset kirkot, taloudenhoito ja arkisto. Seurakunnan yhteydessä toimi myös Korsholman lääninvankilan saarnaaja.[2]
Protestantismi
muokkaaLuterilaisuus
muokkaaEvankelis-luterilainen kirkko
muokkaaVaasassa toimii kolme evankelis-luterilaista seurakuntaa. Suomenkielisiä seurakuntia ovat Vaasan suomalainen seurakunta ja Vähänkyrön seurakunta, jotka kuuluvat Lapuan hiippakunnan alaiseen Pohjanmaan rovastikuntaan.[11] Ruotsinkielinen Vaasan ruotsalainen seurakunta kuuluu Porvoon hiippakunnan alaiseen Korsholman rovastikuntaan.[12] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Vaasan seurakuntayhtymän.[13]
Herätysliikkeet
muokkaaVaasa on monien eri herätysliikkeiden kohtauspaikka. Vahvimmin Vaasaa leimaa evankelinen herätysliike sekä jossain määrin ruotsinkielinen laestadiolainen liike (LFF). Myös vanhoillislestadiolaisuus toimii Vaasassa aktiivisesti.[14] Evankelisen herätysliikkeen piirissä Vaasassa toimivat ruotsinkielinen SLEF ja suomenkielinen SLEY. SLEF:n toiminnan keskus, Evangeliska Centret, sijaitsee Vaasassa. SLEY:n messuyhteisö kokoontuu Luther-talolla.[15][16]
Lestadiolaisuuden piirissä Vaasassa toimii rauhansanalainen LFF:n Vaasan rukoushuone, joka sijaitsee Vöyrinkaupungilla. Vanhoillislestadiolaisten Vaasan seudun rauhanyhdistys sijaitsee Kiilapalstalla.[17][18] Herännäisyyden piirissä toimii Herättäjä-Yhdistyksen Vaasan paikallisosasto.[19] Viidenteen herätysliikkeeseen kuuluva Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetys järjestää Vaasassa toimintaa seurakuntien tiloissa.[20]
Muut luterilaiset kirkot
muokkaaSuomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Vaasassa kaksi seurakuntaa, ruotsin- ja suomenkielinen.[21][22]
Helluntailaisuus
muokkaa
Helluntaiherätys saapui Vaasaan jo 1910-luvulla, kun Thomas Ball Barratt saarnasi kaupungissa. Helluntaiherätyksen julkinen toiminta alkoi vuonna 1923 ja Vaasan Sion-seurakunta perustettiin vuonna 1926. Ruotsinkielisestä Sion-seurakunnasta tuli keskuspaikka Pohjanmaan helluntailiikkeelle, josta käsin tehtiin vilkasta lähetys- ja maaseututyötä. Seurakunnan Sion-kirkko valmistui Vöyrinkaupungille vuonna 1981.[23] Suomenkielinen Vaasan helluntaiseurakunta perustettiin vuonna 1936.[24]
Katolinen kirkko
muokkaaRoomalaiskatolisen kirkon piirissä Vaasa kuuluu Tampereella keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Ristin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Vaasassa säännöllistä toimintaa Jeesuksen pyhän sydämen kappelissa.[25]
Ortodoksinen kirkko
muokkaaKonstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Vaasa kuuluu Tampereen ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Ortodoksisella seurakunnalla on Vaasassa Pyhän Nikolaoksen kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1862.[26]
Kulttuuri
muokkaaKulttuuriperintö
muokkaaKansallisarkiston Vaasan toimipiste säilyttää ruotsinkielisten baptistiseurakuntien arkistoja, Vaasan vapaaseurakunnan sekä Frikyrklig samverkanin aineistoa. Baptistien arkistossa on aineistoa vuosilta 1892–1971. Kattavin on Vaasan ruotsalaisen baptistiseurakunnan arkisto. Se sisältää hallinto-, talous- ja väestörekisteriarkiston lisäksi myös muuta aineistoa. Muilta seurakunnilta aineistoa on vaihtelevasti ja painotus on väestörekisterissä. Ruotsinkielisiä seurakuntia on kuusi, joten enemmistö aineistosta on ruotsinkielistä.[27]
Tapahtumat
muokkaaVaasassa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Vaasa on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kahdesti vuosina 1920 ja 2015, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia kahdesti vuosina 1964 ja 2024 sekä Kansanlähetyspäiviä vuonna 1998.[28][29][30]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 8.10.2024.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Vaasa Suomen sukututkimusseura. Viitattu 6.1.2025.
- ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
- ↑ Näsman, Nils: Svenska Österbottens historia, s. 87–90. (Osa 2) Vasa: Svenska Österbottens landskapsförbund, 1979. ISBN 951-99097-5-3 (ruotsiksi)
- ↑ a b Aatteen mies kypsymässä Etelä-Pohjanmaan Lehtiseura ry. Viitattu 8.1.2025.
- ↑ Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 73–94. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
- ↑ Baptistförsamlingen fyller 140 år och kyrkan som stått stadigt under bombregn fyller 90 Vasabladet. 30.10.2021. Viitattu 7.1.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Wuorinen, Aimo: Vaasan evankelis-luterilaiset kirkot ja seurakunnat kaupungin palon jälkeisenä aikana, s. 140–141. (Vaasan Pyhän Kolminaisuuden kirkon ensimmäisen vihkimisen 100-vuotismuistojulkaisu) Vaasan evankelis-luterilaiset seurakunnat, 1969.
- ↑ a b Svanljung, Albert Fr.: Hilda Hellman: elämäkerrallisia piirteitä, s. 45–46. Kuopio: Raittiuden ystävät, 1902.
- ↑ Kertomus Suomen Vapaakirkon, vapaan lähetyksen, varhaisnuorisoliiton ja vapaakirkon nuorten C.E. liiton toimintavuodelta 1928, s. 3–32. Tampere: Suomen Vapaakirkko, 1929.
- ↑ Tietoa hiippakunnasta Lapuan hiippakunta. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Basfakta om Borgå Stift Porvoon hiippakunta. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Info Vaasan ev. lut. kirkko. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 149, 153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
- ↑ Om SLEF Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Messuyhteisöt Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Rauhanyhdistykset Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 7.10.2024.
- ↑ Om oss Vasa Fridsförening. Viitattu 10.8.2024.
- ↑ Paikallisosastot h-y.fi. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Vaasa Etelä-Pohjanmaan Kansanlähetys. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Vaasa: Mikaelin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Vasa: Sankt Immanuels lutherska församling Lähetyshiippakunta. Viitattu 16.12.2024.
- ↑ Herberts, Arne: Ett folk på väg, s. 48–50. (Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år) Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2
- ↑ Tillander, Asta & Reima Tillander: Vaasan helluntaiseurakunta 1936-1986, s. 13. Ykkös-Offset Oy: Vaasan helluntaiseurakunta, 1986. ISBN 951-0-32050-1
- ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Vaasan kappeliseurakunta Tampereen ortodoksinen seurakunta. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Seurakuntien arkistot Kansallisarkisto. Viitattu 2.1.2025.
- ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 8.10.2024.
- ↑ Seurapaikka Suviseurat. Viitattu 8.10.2024.