Uusklassimi (musiikki)
Uusklassinen musiikki eli neoklassinen musiikki on 1900-luvun alussa syntynyt länsimaisen taidemusiikin tyylisuunta, jonka perustajana pidetään Igor Stravinskia. Uusklassisessa musiikissa pyrittiin eroon 1800-luvun saksalaisesta romantiikasta, erityisesti Wagnerin vaikutuksesta, ja haettiin vaikutteita klassismin ja erityisesti barokin musiikista. Stravinski kuvasi suhdettaan wagnerilaiseen romantiikkaan toteamalla: ”Emme pääse mihinkään siitä, että wagnerilainen draama on pelkkää pöyhkeilyä.” Uusklassiselle musiikille tyypillistä on pyrkimys objektiivisuuteen ja asiallisuuteen. Musiikki on usein tanssinomaista, ja siinä on barokkimusiikin innoittama selkeä rytmiikka.

Tunnetuimpia uusklassisia säveltäjiä ovat Igor Stravinski, Paul Hindemith, ranskalainen Les Six-ryhmä ja Benjamin Britten. Suomalaisista säveltäjistä Einar Englund, Yrjö Kilpinen, Einojuhani Rautavaara ja Uuno Klami ovat säveltäneet myös uusklassista musiikkia, Ensio Kosta uusklassisistista viihdemusiikkia.
Lähteet
muokkaa- Sibelius-Akatemia: Neoklassismi (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sibelius-Alatemia: Uusklassinen (Arkistoitu – Internet Archive)