Vahapensaat
Vahapensaat[1] (Acokanthera) on oleanterikasvisuku, jossa on neljä pensas- tai pienpuulajia. Suvun levinneisyys ulottuu Etelä-Afrikasta trooppisen Itä-Afrikan, Somalian ja Etiopian kautta Arabian niemimaalle.[2]
| Vahapensaat | |
|---|---|
 Soukkovahapensas (Acokanthera oblongifolia) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Oleanterikasvit Apocynaceae |
| Suku: |
Vahapensaat Acokanthera G.Don |
| Katso myös | |
Tuntomerkit
muokkaaKaikki vahapensaat ovat myrkyllisiä ja ainavihantia. Lehdet ovat vastakkaiset, ehyet, kiiltävät, tummanvihreät ja nahkeat. Kaikissa kasvinosissa on valkoista maitiaisnestettä, jossa on ouabaiini-nimistä glykosidia. Kukat kehittyvät ylälehtien hankoihin ryhminä, ja ovat voimakastuoksuisia. Teriö on torvimainen ja laajenee suultaan viideksi lyhyeksi liuskaksi. Hedelmä on musta luumarja, jossa on yksi tai kaksi siementä.[2]
Käyttö
muokkaaKoristekasvina viljellään soukkovahapensasta (Acokanthera oblongifolia). Afrikassa suvun lajeja käytetään nuolimyrkyn valmistukseen keittämällä rungon ja juuren puuta, kunnes syntyy tervamaista ainetta, jota levitetään nuolen kärkeen ja varteen. Myrkyn vaikutus kohdistuu sydämeen ja sen aktiivinen aineosa on ouabaiini (C29H44O12, CAS-numero 630-60-4) eli G-strofantiini. Se lamauttaa sydämen toiminnan ja hengityksen, mutta pieninä määrinä sitä käytetään sydänsairauksien hoidossa.[2] Se kuuluu kosmetiikassa kiellettyihin aineisiin.[3]
Lajeja
muokkaa- Acokanthera oblongifolia – soukkovahapensas
- Acokanthera oppositifolia – tuonivahapensas
- Acokanthera schimperi – afrikanvahapensas
Lähteet
muokkaa- Kasvien maailma. Otavan iso kasvitietosanakirja, osa 1. Helsinki Otava 1979. ISBN 951-1-05098-2