Vahto
Vahto on Suomen entinen kunta, joka sijaitsi Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vuodesta 2009 se on ollut osana Ruskoa.
| Vahto | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Rusko |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Turun seutukunta |
| Kuntanumero | 906 |
| Hallinnollinen keskus | Vahdon kirkonkylä |
| Perustettu | 1870-luku |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Rusko Vahto |
| – syntynyt kunta | Rusko |
| Pinta-ala |
77,37 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 77,06 km² |
| – sisävesi | 0,31 km² |
| Väkiluku |
1 919 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 24,9 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 22,3 % |
| – 15–64-v. | 65,1 % |
| – yli 64-v. | 12,6 % |
Historiaa ja nykypäivää
muokkaaVahto kuului alun perin Ruskon pitäjään, jolloin sitä kutsuttiin Puu-Ruskoksi tai Ruskon korveksi. Itsenäisenä kuntana Vahto aloitti 1870-luvulla, jolloin pidettiin ensimmäinen kuntakokous.
Vahdon kunta liittyi Ruskoon vuoden 2009 alussa. Ruskon vaakunaksi tuli tässä yhteydessä Vahdon vaakuna.[4] Vahdon naapurikunnat ennen kunnan lakkauttamista olivat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko, Turku ja Yläne. Vahdon pohjoisin piste oli Kuhankuono, joka oli aiemmin kaikkiaan kahdeksan kunnan yhteinen rajapyykki.
Vahdolla on suuria sora-alueita ja runsaat hyvälaatuiset pohjavesivarat. Lisäksi luonnonvaraisia soita on kunnassa useita. Vahdon suurimpia työllistäjiä on Virtasen autokoritehdas.
Kyliä
muokkaaVahdon alueen kyliä ovat Askainen, Auvainen, Hemmola, Hyrköinen, Inkinen, Järvijoki (jakaa Tortinmäen kanssa), Kautranta, Kierikkala, Koivisto, Kylämäki, Laukola, Lavamäki, Parikka, Peijari, Riittiö, Seppälä, Silvola, Sysimäki.
Tunnettuja vahtolaisia
muokkaa- Mauno Jussila, kansanedustaja ja ministeri
- Kalevi Keihänen, seuramatkailun kehittäjä
- Tauno Laurila, metsänhoitaja, metsäneuvos
- Konrad Lehtimäki, kirjailija
- Verner Lehtimäki, punakaartin päällikköjä
- Satu Salonen, hiihtäjä.
Kulttuuri
muokkaaMurre
muokkaaVahdon alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Vahdon murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Maskun alaryhmään.[5]
Ruokakulttuuri
muokkaaVahdon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla sianpääsyltty ja pullamaito.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Malkamäki, Elina & Högmander, Jutta: Rusko ja Vahto saavat odotetusti toisensa Turun Sanomat. 11.12.2007. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 23.7.2012.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 32. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vahto Wikimedia Commonsissa
- Vahdon historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Vahdon murteesta (Arkistoitu – Internet Archive)