Vilhelm (Ruotsin prinssi)
Vilhelm, koko nimi: Carl Wilhelm Ludvig, (17. kesäkuuta 1884 – 5. kesäkuuta 1965) oli Ruotsin prinssi ja Södermanlandin herttua.[1]
| Prinssi Vilhelm | |
|---|---|
| Södermanlandin herttua | |
 Prinssi Vilhelm | |
| Syntynyt |
17. kesäkuuta 1884 Tullgarnin linna, Trosa, Södermanland |
| Kuollut |
5. kesäkuuta 1965 (80 vuotta) Stenhammarin linna, Flen, Södermanland |
| Puoliso | Suuriruhtinatar Maria Pavlona |
| Lapset | Lennart Bernadotte |
| Koko nimi | Carl Wilhelm Ludvig |
| Isä | Kustaa V |
| Äiti | kuningatar Viktoria |
Suku ja koulutus
muokkaaHän oli Ruotsin kuningas Kustaa V:n ja kuningatar Viktorian toiseksi vanhin lapsi.[1] Hänen veljiään olivat Kustaa VI Aadolf (1882–1973) ja Västmanlandin herttua Erik (1889–1918).
Vilhelm palveli 1900-luvun alussa Ruotsin laivastossa, ensin kadettina vuosina 1898-1904 ja sen jälkeen upseerina saavuttaen kapteenin arvon.[1]
Avioliitto ja jälkeläiset
muokkaaVilhelm avioitui 3. toukokuuta 1908 Pietarissa Katariinan palatsissa suuriruhtinatar Maria Pavlovnan kanssa, joka oli suuriruhtinas Pavel Aleksandrovitšin ja Kreikan prinsessa Alexandran tytär.[2] Lyhyestä alle kuusi vuotta kestäneestä avioliitossa syntyi vuonna 1909 poika Lennart.[1]
Toisensa huonosti tuntevat ja suojattua elämää viettäneet nuoret olivat luonteeltaan ja kiinnostuksiltaan täysin vastakkaisia[3] ja olivat tavanneet toisiaan vain muutamia kertoja ennen avioitumistaan. Lisäksi Vilhelm oli poissa pitkiä aikoja meriupseeriuransa vuoksi.[4] Avioero vuonna 1914[5] oli aikanaan skandaali[3] ja pojan kasvatuksesta otti vastuun Vilhelmin äiti kuningatar Viktoria.[4] Maria Pavlovna muutti takaisin Venäjälle, jossa hän avioitui uudelleen vuonna 1917.[5]
Yksityiselämä
muokkaaLoppuelämänsä Vilhelm asui Södermanlandissa Stenhammarin linnassa,[1] ensin parisuhteessa vuodesta 1914 lähtien ranskalaisen näyttelijätär[6] ja modisti Jeanne Leocadie Tramcourt'n (1875–1952)[7] kanssa, joka kuoli 76-vuotiaana tammikuussa 1952 auto-onnettomuudessa, kun Vilhelm ajoi autoa lumimyrskyssä.[8] Hän oli ollut vuosina 1894–1911 naimisissa kuvanveistäjä[6] Christian Erikssonin (1858-1935) kanssa.[7] He asuivat yhdessä Stenhammarin linnassa Flenin ulkopuolella ja vuodesta 1932 lähtien häntä kutsuttiin Stenhammarin emännäksi.[6]
Ensimmäinen maailmansota ja sen jälkeen
muokkaaEnsimmäisen maailmansodan aikaan Ruotsissa oli aktivistipiirejä, jotka olisivat halunneet Ruotsin osallistuvan sotaan Venäjää vastaan. Heidän toimintaansa Ruotsin silloinen kuningas Kustaa V suhtautui myönteisesti, kuten oheinen kuninkaan viesti kertoo:lähde?
»Hänen Korkeutensa kannattaa sotilaallista toimintaa, mutta korostaa edellytyksen tähän olevan se, että joku Bernadotte saataisiin Suomen valtaistuimelle.»
Myöhemmin kuningashuone tarkensi vielä, että:lähde?
»Ruotsin kuningashuone asettaa Ruotsin sotaan osallistumisen ehdoksi, että prinssi Vilhelm astuu Suomen valtaistuimelle.»
Seuraavan kerran vuoden 1918 Suomen kuningaskunta -ajatusten yhteydessä prinssi Vilhelm ja hänen yhdeksänvuotias Lennart-poikansa nostettiin keskusteluissa ja alustavissa tunnusteluissa mahdolliseksi ehdokkaaksi tulevana Suomen kuninkaana. Asia ei edennyt käytännön tasolla vaan ehdokkaat tulivatkin lopulta keisarillisesta Saksasta.[9]
Suomalaisille Vilhelm tuli tunnetuksi ensi kerran isänsä kuningas Kustaa V:n Suomeen vuonna 1925 tekemän valtiovierailun yhteydessä, jossa Vilhelm oli myös mukana. Sittemmin Vilhelmin toiminta tuli suomalaisille läheiseksi hänen johtaessaan talvisodan aikaan ja välittömästi sen jälkeen välirauhan aikaan ruotsalaisten Suomeen antamaa sosiaalista apua. Olipa hän jonkun kerran mukana ottamassa talvisodan aikaan vastaan Ruotsiin siirrettyjä suomalaislapsia. Vilhelm vieraili toukokuun lopulla 1940 henkilökohtaisesti Suomessa tarkastamassa Ruotsin antamaa apua. Ansioistaan hän sai Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin.lähde?
Vilhelm oli keskeinen hahmo myös Norjan jouduttua sodan uhriksi. Norjalaisille annetun ruotsalaisten sosiaalisen avun ansioista hän sai myös Norjan kuninkaalta korkean kunniamerkin.lähde?
Elokuva- ja kirjallinen tuotanto
muokkaaVilhelm tuotti vuosina 1920-1949 elokuvia ja kirjoitti matkakirjoja, jotka käsittelivät kaukomaita, kuten Thaimaata, keskistä Afrikkaa ja Väli-Amerikkaa.[1]
Teokset
muokkaa- Tuntematonta Ruotsia (Inom egna gränser), suom. Eino Palola, Helsinki: Suomen kirja 1946
- Matkoja neljässä maanosassa (Skärvor frå fyra världsdelar, 1949), suom. Juho Tervonen, WSOY 1950
- Muistelmia kotoa ja kaukaa (Episoder, 1951), suom.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Prins Wilhelm www.kungahuset.se. Viitattu 29.1.2025. (ruotsiksi)
- ↑ Kruunupäitten häät. Sosialisti, 5.5.1908, nro 102, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.7.2015.
- ↑ a b Maria Pavlovna sok.riksarkivet.se. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ a b Text-Sara Griberg 6 april 2020 URL copied to clipboard: Skandalprinsessan Maria Pavlovna Populär Historia. 6.4.2020. Viitattu 10.2.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b Maria Pavlovna av Ryssland www.kungahuset.se. Viitattu 10.2.2025. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Hnery B Goodwin, Jeanne de Tramcourt 25.10.2020. Stockholms Auktionsverket.
- ↑ a b Jeanne Tramcourt - dansk film database www.danskefilm.dk. Viitattu 10.2.2025.
- ↑ Jyrki Vesikansa: Vilhelmiä kiitetään Ruotsin-avusta Uusi Suomi 25.11.2008, viitattu 8.11.2021
- ↑ Anders Huldén: Kuningasseikkailu Suomessa 1918, s. 55–56. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-2980-1
Aiheesta muualla
muokkaa- Martti Santavuori: Suomen kuningas