Vilhelm Thomsen
Vilhelm Ludvig Peter Thomsen (25. tammikuuta 1842 Kööpenhamina – 13. toukokuuta 1927 Kööpenhamina[1]) oli tanskalainen kielitieteilijä. Hän oli Kööpenhaminan yliopiston vertailevan kielitieteen professori 1887–1912. Hän edisti kielitieteen kehitystä ja kehitti tutkimusmenetelmiä. Hän julkaisi suomalais-ugrilaisia kieliä käsitteleviä julkaisua, ja käsitteli niissä itämerensuomalaisissa kielissä tavattavia hyvin vanhoja germaanis- ja balttilais-peräisiä kieliaineksia, jotka ovat tulleet näihin kieliin jo kantasuomalaisena aikana. Hän esittää myös tärkeitä päätelmiä kantasuomalaisten asuinpaikoista ja sivistystasosta.[1]
Teoksessaan The Relations between Ancient Russia and Scandinavia and the Origin of the Russian State (1877, käännetty monille kielille) hän selvitti ongelman Venäjän valtakunnan perustajien kansallisuudesta. Thomsen analysoi tieteellisesti itämerensuomalaisten kielten balttilaisia lainasanoja ja asetti perustan balttilaisten ja suomalaisten kielten vertailevalle tutkimukselle (teos Beröringer mellem de finske og baltiske [litauisk-lettiske] Sprog vuodelta 1890). Maineikkain on hänen keksintönsä vuodelta 1893 muinaisturkkilaisten kivikirjoitusten selitykseksi. Hän esittää sen teoksessaan Inscriptions de l'Orkhon déchiffrées (1896). Muinaisturkkilaisuuden tutkimukseen kuuluu myös teos Turcica (1916).[1][2]
Hän toimi Tanskan tiedeseuran esimiehenä vuodesta 1909. Hän kävi Suomessa 1867 ja perehtyi jo silloin suomen kieleen.[1] Thomsen asui kesällä 1867 Keuruulla Ison-Liukon talossa. Hän opiskeli suomen kieltä opettajanaan pääasiassa talon renki Ananias Rajamäki ja valmisti kesän aikana teoksensa Det magyariske sprog og dets stammeslægtskab (Unkarin kieli ja sen sukulaiset), jossa hän kuvasi tieteellisesti unkarin ja suomen sukulaisuutta.[3]
Hänen tyttärensä Kristiane Nicoline Thomsenin puoliso oli E. N. Setälä.[4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1362
- ↑ Skrodenis, Stasys: Liettuan ja Suomen kulttuurisuhteiden varhaisvaiheita, s. 241. Teoksessa Dainojen henki. Latvian ja Liettuan kirjallisuudesta ja kulttuurista. SKS, 1990. ISBN 951-717-622-8
- ↑ Keurulaisen talon sivistyshistoriaa, Aamulehti, 27.11.1938, nro 321, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Kansallisbiografia viitattu 14.5.2013
Aiheesta muualla
muokkaa- Hannes Jukonen : Professori Vilhelm Thomsen suomenkieltä oppimassa, Aitta, 01.01.1929, nro 1, s. 30, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot