Viulukonsertto nro 3 (Bruch)

Max Bruch sävelsi kolmannen viulukonserttonsa d-mollissa (op. 58) vuosina 18901891. Siinä missä ensimmäinen konsertto on vakiinnuttanut asemansa ohjelmistossa ja toista esitetään satunnaisesti, ei kolmatta soiteta lähes koskaan. Suosion puutteesta huolimatta sekä säveltäjä itse että Joseph Joachim, jolle teos omistettiin, ihailivat konserttoa. Alun perin Bruch sävelsi vain yhden osan, Allegron (1. osa), mutta Joachim sai hänet laajentamaan teoksen kolmiosaiseksi.[1]

  1. Allegro energico
  2. Adagio
  3. Finale. Allegro molto

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.