Vuoden tamperelainen
Vuoden tamperelainen on vuosittain jaettava tunnustus, joka myönnetään henkilölle, yhteisölle tai muulle toimijalle, joka on kunnostautunut tamperelaisuudessa ja tehnyt Tamperetta tunnetuksi. Palkinto on jaettu vuodesta 2002 lähtien, ja sen järjestäjinä toimivat kaupunkilehti Tamperelainen, Tampere Tunnetuksi ry sekä vuodesta 2024 alkaen myös Yle Tampere.[1]
Historia ja valintaprosessi
muokkaaVuoden tamperelainen valitaan yleisöäänestyksellä. Raati valitsee kymmenen ehdokkaan listan, mutta äänestäjät voivat ehdottaa voittajaa myös listan ulkopuolelta. Vuodesta 2024 alkaen ehdokkaat esitellään Yle Areenassa ja Yle Radio Suomen Pirkanmaan lähetyksissä.[1]
Ensimmäisenä kolmena vuonna (2002–2004) palkinnon voitti Simo Frangén. Palkinnon saajien joukossa on ollut niin urheilijoita, taiteilijoita, yrittäjiä kuin eläimiäkin.
Vuosi | Voittaja | Tunnettu |
---|---|---|
2025 | Topi Borg | Tv-persoona |
2024 | Nemo Pajula | Jääkiekkoilija |
2023 | Jenni Poikelus | Radio- ja tv-juontaja |
2022 | Auri Kananen | Siivouskuningatar, somevaikuttaja |
2021 | XY (Äksy) | Huumekoira |
2020 | Topi the dog | Koira |
2019 | Costello Hautamäki | Muusikko |
2018 | Kissakahvila Purnauskis | Kahvila |
2017 | Patrik Laine | Jääkiekkoilija |
2016 | Kissakahvila Purnauskis | Kahvila |
2015 | Santtu-Matias Rouvali | Kapellimestari |
2014 | Ilkka ja Kaija Erkkilä (Roskasakki) | Vapaaehtoistyötiimi |
2013 | Tampereen Ilves | Jalkapallojoukkue |
2012 | Marko Suksi | Yrittäjä |
2011 | Janne Rauma ja Kari Palonen | TV-poliisit |
2010 | Pate Mustajärvi | Muusikko |
2009 | Ransu | TV-hahmo |
2008 | Popeda | Yhtye |
2007 | Kiira Korpi | Taitoluistelija |
2006 | Tommi Evilä | Pituushyppääjä |
2005 | Eila Roine | Näyttelijä |
2004 | Simo Frangén | Toimittaja, juontaja |
2003 | Simo Frangén | Toimittaja, juontaja |
2002 | Simo Frangén | Toimittaja, juontaja |
Katso myös
muokkaa- Vuoden kaupunkilainen – vastaava tunnustus Pääkaupunkiseudulla
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Vuoden tamperelainen -äänestys tulee taas, Yle Tampere mukaan järjestäjiin Yle Uutiset. 6.11.2023. Viitattu 13.2.2025.