Wendy O. Williams
Wendy Orlean Williams, paremmin tunnettu nimellä Wendy O. Williams oli amerikkalainen rock-laulaja, seksityöläinen, näyttelijä ja rock-yhtye The Plasmaticsin keulahahmo.[1]
| Wendy O. Williams | |
|---|---|
 Plasmatics vuonna 1979 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Wendy Orlean Williams |
| Syntynyt | 28. toukokuuta 1949 Webster, New York |
| Kuollut | 6. huhtikuuta 1998 (48 vuotta) Storrs, Connecticut |
| Ammatti | muusikko, näyttelijä, seksityöläinen, aktivisti, luonnonsuojelija. |
| Puoliso | Rod Swenson |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Wendy O. Williams |
| Laulukielet | englanti |
| Aktiivisena | 1978–1998 |
| Tyylilajit | punk |
| Soittimet | saksofoni, klarinetti ja kitara |
| Yhtyeet | Plasmatics |
| Levy-yhtiöt | Passport Records ja Profile Records |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| www.wendyowilliams.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hän oli aikansa kiistanalaisimpia laulajia. Hänet tunnettiin avoimen seksuaalisesta lavaesiintymisestä. Hän oli myös eläinten oikeuksia ajanut ympäristöaktivisti. Hän teki itsemurhan 48-vuotiaana. [1]
Elämä
muokkaaVarhaiset vuodet
muokkaaWendy Orlean Williams syntyi Websterissä New Yorkissa (Rochesterin lähiö) ja kävi R. L. Thomas Public High Schoolia, jonka hän lopetti kesken 9. luokalla. Joidenkin mukaan hän oli ollut villi lapsesta asti – hänet erotettiin partiosta flirttailun vuoksi ja hänet pidätettiin 15-vuotiaana alastomana auringonotosta yleisellä rannalla. Teininä hän keskeytti lukion ja liftasi Coloradoon käyttäen Dunkin’ Donuts -työstä säästämänsä rahat. Siellä hän kokeili huumeita ja teki sekalaisia töitä.16-vuotiaana hän matkusti Eurooppaan. Hän työskenteli kokkina Lontoossa ja tanssijana kiertävässä tanssiryhmässä.[2] Olin hylkiö, yksinäinen. En koskaan tuntenut kuuluvani mihinkään", hän muisteli People-lehdelle vuonna 1983.[2] Vuoteen 1978 mennessä hän oli palannut Kaliforniaan ja teki seksityötä ammatikseen. Hän alkoi myös esiintyä aikuiselokuvissa, mukaan lukien hänen tunnetuin aikuiselokuvansa "Candy Goes to Hollywood" (1979).[1]
The Plasmatics
muokkaaWilliams Rod Swensonin tapasi työskennellessään live-seksishow’n esiintyjänä Captain Kink’s Sex Fantasy Theatre -esityksessä. Swenson, Yalen yliopistosta valmistunut, tuotti ja markkinoi live-seksiesityksiä sekä oli tehnyt videoita Patti Smithille ja Ramonesille. Näiden kokemusten innoittamana hän päätti perustaa oman bändin ja valitsi Williamsin vuonna 1978 sen keulakuvaksi.[2] Yhtyeestä tuli Plasmatics, joka debytoi New Yorkin CBGB-klubilla. Seuraavien kahdenkymmenen vuoden ajan Swensonista tuli hänen jatkuva kumppaninsa ja rakastajansa.[1]
Plasmatics tuli tunnetuksi villeistä konserteistaan, jotka usein johtivat oikeudenkäynteihin. Yhtyeen jäsent sahasivat moottorisahalla kitaroita, rikkoivat televisioita, räjäyttivät vahvistimia ja kaatoivat valotrusseja esityksissään. Williams esiintyi usein lavalla pukeutuneena vain strategisesti sijoitettuihin sähköteipinpaloihin.[1]
Tammikuussa 1981 Milwaukee poliisi pidätti hänet lavalla simuloidun seksin vuoksi. Pidätyksen aikana hän väitetysti kiroili poliiseille ja vastusti heitä, mikä johti syytteisiin poliisin pahoinpitelystä ja viranomaisen vastustamisesta. Kaikki syytteet lopulta hylättiin.[1]
Myöhemmin samana vuonna hänet pidätettiin uudestaan Clevelandissa säädyttömyys syytteiden vuoksi, kun hän esiintyi konsertissa alasti, vain parranajovaahdon peittämänä ja simuloiden seksiä. Hänet vapautettiin oikeudessa. [1]
Marraskuussa 1981 Williams tuomittiin vuodeksi valvontaan ja 35 dollarin sakkoihin hänen lyötyään valokuvaajaa, joka yritti ottaa valokuvan hänen ollessaan lenkillä Chicagossa. Huolimatta ongelmistaan virkavallan kanssa ja kiistanalaisesta tyylistään, johon kuuluivat hänen tunnusmerkkinsä irokeesi-kampaus ja lähes alastomana esiintyminen, hänet nimettiin vuonna 1985 Grammy-palkinnon saajaksi parhaana naisrocklaulajana. Yhtyeen esityksissä oli säännöllisesti mukana näyttäviä teatraalisia elementtejä. Englannin kiertueella yhtye esiintyi Tom Snyderin juontamassa ”Tomorrow”-TV-show’ssa, jossa yhtye räjäytti auton TV-studion lavalla. Vuosina 1981–1988 Plasmatics hajosi useasti, mutta Williams teki useita sooloesiintymisiä ja sooloalbumeja.[1]
Luonnonsuojelu ja aktivismi
muokkaa
Plasmaticsin hajoamisen jälkeen hänen uransa alkoi hiipua 1990-luvulla, mikä johti hänet masennukseen. Williams ja Swenson muuttivat vuonna 1995 Connecticutiin, missä Williams työskenteli eläinten oikeuksien ja kasvisruokailun puolestapuhujana. Hän perusti säästämillään rahoilla luonnonsuojelualueen, The Quiet Corner Wildlife Centerin.[1] Williams teki myös vapaaehtoistyötä paikallisessa eläinsuojassa ja otti asiakseen hoitaa oravanpoikasia.[3]
Wendy O. Williamsin ja Plasmaticsin albumi Maggots: The Record (1987) on ensimmäisiä ilmastonmuutosta käsitteleviä rock-albumeja. Levyn teemoja ovat ympäristön hyväksikäyttö, fossiilisten polttoaineiden liikakäyttö, kasvihuoneilmiö sekä ilmastonmuutos. Williams lauloi aiheista, jotka eivät olleet lainkaan yleisessä tietoisuudessa tuolloin.
Itsemurha
muokkaaWilliams oli yrittänyt itsemurhaa aikaisemmin muttei saanut koskaan tarvitsemaansa psykiatrista hoitoa. Vuonna 1993 hän iski itseään rintaan veitsellä ja vuonna 1997 hän otti tahallaan yliannostuksen lääkkeitä.[3]
6. huhtikuuta 1998 Williams ampui itsensä. Swenson palasi heidän kotiinsa myöhemmin ja löysi asunnosta itsemurhaviestin. Hän löysi läheisestä metsästä Williamsin ruumiin ja pistoolin vierestä. [3]
Soolotuotanto
muokkaa- Wendy And Lemmy (7" single, 1982)
- W.O.W. (LP, 1984)
- It's My Life/Priestess (7" single, 1984)
- Fuck 'N' Roll (Live) (Cassette EP, 1985)
- Kommander Of Kaos (LP, 1986)
- Deffest And Baddest (LP, 1987)
- Fuck You!!! And Loving It: A Retrospective (LP, 1988)
Lähteet:
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Benson, Elaine Kit & Benson, Morgan: Wendy O. Williams (1949-1998) - Find a Grave Memorial Find a Grave Memorial. Viitattu 6.9. 2024.
- ↑ a b c Paulson, Linda Dailey: Wendy O. Williams and the Plasmatics Biography musicianguide.com. Viitattu 9.2.2025.
- ↑ a b c Molotkow, Alexandra: On Suicide, Wendy O. Williams, and the Art of Life Hazlit. Viitattu 6.9.2024.