Yleislääketiede
Yleislääketieteessä käsitellään laajoja kokonaisuuksia. Siinä osaaminen ei rajaudu vain tauteihin tai elinjärjestelmiin. Yleislääketieteessä korostuu hoidon jatkuvuus ja laaja-alaisuus. Omalääkärijärjestelmässä tehdään yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa ja ohjataan potilaan kulkua palveluverkostoissa. Yleislääketieteessä huomioidaan potilaan fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja olemassaolon peruskysymykset. Yleislääketieteessä lääkäri tuntee alueensa väestön ja asuinympäristön sekä toimii terveyden edistämisen ja ehkäisevien toimien asiantuntijana. Yleislääketieteessä kehitetään myös omaa toimintaa ja toimintaympäristöä.[1]

Maailman yleislääkärijärjestö WONCA julkaisi vuonna 2002 eurooppalaisen yleis- ja perhelääketieteen määritelmän. Sitä kutsutaan Wonca-puuksi. Se määrittää yleislääketieteen periaatteet, joita voidaan käyttää kaikissa terveydenhuoltojärjestelmissä toteutustavasta riippumatta. Se nostaa esille esimerkiksi potilaslähtöisen, yhteisösuuntautuneen, laaja-alaisen ja kokonaisvaltaisen työotteen sekä alalle ominaiset ongelmanratkaisutaidot ja terveydenhuollon toimintakokonaisuuksien hallinnan. Vuonna 2023 englanniksi julkaistussa versiossa on huomioitu myös planetaarinen terveys ja kestävyys.[2]
Hoidon jatkuvuus on yleislääketieteessä sen yksi perusperiaate. Se luo turvallisuutta ja lisää luottamusta. Tämä vaikuttaa terveydenhuollon laatuun, tehokkuuteen ja kustannuksiin sekä väestön terveyteen. Hoitotulokset ja hoitoon sitoutuminen sekä terveydenhuollon ammattilaisen vuorovaikutustaidot, luottamus ja empatiakyky paranevat. Hoidon jatkuvuus vähentää myös kuolleisuutta ja sitä voidaan pitää laadun mittarina.[3]
Suomessa yleislääketieteen erikoislääkärin koulutus kestää kuusi vuotta. Koulutus sisältää käytännön palvelua terveyskeskuksissa ja muilla erikoisaloilla. Toimipaikkakoulutusta tulee suorittaa 2-5 tuntia viikossa, teoriakoulutusta vähintään 120 tuntia ja johtamisopintoja 10 opintopisteen verran. Koulutus päättyy valtakunnalliseen kokeeseen.[4]
Järjestöjä
muokkaaSuomen yleislääkärit (GPF) parantaa perusterveydenhuoltoa ja vahvistaa yleislääkärin identiteettiä. Se osallistuu esimerkiksi lausuntojen laadintaan.[5] Sen jäseniksi voivat liittyä perusterveydenhuoltoon orientoituneet tai siitä muuten kiinnostuneet Suomen Lääkäriliiton jäsenet.[6]
Suomen yleislääketieteen yhdistys (SYLY ry) on perustettu vuonna 1983. Se kehittää yleislääketiedettä erikois-, opetus-, tutkimus- ja tieteenalana sekä yleislääketieteen erikoislääkäreiden työtä. Se toimii erikoislääkäreiden ja alalle erikoistuvien yhdyselimenä. Yhdistys on Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin yhdistysjäsen.[7]
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Mitä yleislääketiede on? - Yleislääketiede.fi yleislaaketiede.fi. 13.12.2023. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ Wonca-puu - Yleislääketiede.fi yleislaaketiede.fi. 21.3.2024. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ Etusivu Hoidon jatkuvuus. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ Erikoislääkärikoulutus - Yleislääketiede.fi yleislaaketiede.fi. 3.12.2023. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ Suomen yleislääkärit GPF ry www.yleislaakarit.fi. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ Haluatko jäseneksi? | Suomen yleislääkärit GPF ry www.yleislaakarit.fi. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ Etusivu Suomen yleislääketieteen yhdistys ry. Viitattu 22.2.2025.