Helvig (Ruotsin kuningatar)
Helvig Holsteinilainen (saks. Helvig von Holstein, ruots. Helvig av Holstein) ; (1255-1260-luvun alku – 1324-1326) oli saksalainen prinsessa, josta tuli kuningas Maunu Ladonlukon puolisona Ruotsin kuningatar.[1]
| Helvig Holsteinilainen | |
|---|---|
 Kuningatar Helvigin muotokuva noin 1500-luvulta | |
| Ruotsin kuningatar | |
| Valtakausi | 11. marraskuuta 1276 – 18. joulukuuta 1290 |
| Kruunajaiset | 29. heinäkuuta 1281 Söderköping |
| Edeltäjä | Sofia Eerikintytär |
| Seuraaja | Märta Eerikintytär |
| Syntynyt |
Helvig von Holstein 1255 – 1260-luvun alku |
| Kuollut |
7. maaliskuuta 1324 - 14. helmikuuta 1326 todennäköisesti Dåvön tila, Snevringen, Munktorp, Ruotsi |
| Hautapaikka | mahdollisesti Riddarholmenin kirkko, Tukholma |
| Puoliso | Maunu Ladonlukko |
| Lapset | Erik, Ingeborg Maununtytär, Birger Maununpoika, Eerik Maununpoika, Valdemar Maununpoika, Rikissa |
| Suku | Schaumburg |
| Isä | Gerhard I von Holstein |
| Äiti | Elisabet von Mecklenburg |
| Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Suku
muokkaaHelvigin vanhemmat olivat Holsteinin kreivi Gerhard I (k. 1290) ja tämän ensimmäinen puoliso Elisabet Mecklenburgilainen (k. 1280), joka oli Mecklenburgin herttua Johann I:n tytär. Hänellä oli viisi sisarusta, ja suvulla oli yhteyksiä Pohjoismaihin avioliittojen kautta.[1] Kolmesta veljestä tuli jokaisesta vuorollaan Holsteinin kreivi; vanhin sisar Luitgard (k. 1289) Braunschweig-Lüneburgin herttua Johann I:n kanssa ja tämän kuoltua Anhalt-Zerbstin herttua Albrecht I:n kanssa; nuorin sisar Elisabet (k. 1274/1284) avioitui Wölpen kreivi greve Burchard I:n kanssa.
Avioliitto ja jälkeläiset
muokkaaMaunu Ladonlukko ehti olla kihloissa tai muuten suhteessa kahden Helvigin sukulaisen kanssa ennen avioliittoa Helvigin kanssa. Heidät vihittiin Kalmarissa 11. marraskuuta 1276.[1] Maunu oli tehnyt itsestään kuninkaan vuotta aiemmin syrjäyttämällä veljensä Valdemar Birgerssonin. Tämä johti vuosina 1278-1280 folkungien yllyttämään kapinaan Maunua vastaan ja tämän aikana Helvigin isä Gerhard vangittiin Skarassa. Helvig etsi turvaa läheisestä luostarista.
Huomenlahjaksi hän sai Dåvön tilan Munktorpin kunnassa ja kolme läänitystä Västmanlandissa: Snevringenin (jossa Dåvö sijaitsee), Fellingsbron ja Åkerbon.
Avioliitosta syntyi ainakin kuusi lasta, joista viisi eli yli lapsuusajan:[1]
- Erik (1277–1279), kuoli kaksivuotiaana
- Ingeborg Maununtytär (1277/1279 –1319), avioitui 1296 Tanskan kuningas Eerik Menvedin kanssa, avioliitto oli lapseton
- Birger Maununpoika (1280/1281–1321), Ruotsin kuningas 1290-1318, avioitui 1298 Märta Eerikintyttären kanssa, heille syntyi neljä lasta
- Eerik Maununpoika (n. 1282–1318), Södermanlandin herttua, kuoli vankeudessa
- Valdemar Maununpoika (n. 1285–1318), Suomen herttua, kuoli vankeudessa
- Rikissa (1285/1287–1347/1348), nunna ja Pyhän Klaran luostarin abbedissa.[1]
.jpg)
Kuningatar
muokkaaHelvig kruunattiin Ruotsin kuningattareksi Söderköpingissä 29. heinäkuuta 1281. Tapahtuma on vanhin tunnettu Ruotsin kuningattaren kruunaus.[1] Samassa seremoniassa heidän poikansa Birger nimettiin valtaistuimen perilliseksi. Juhlallisuuksien aikana kaupunkia valaisi useita tuhansia soihtuja, joiden huolimatton käyttö johti laajaan tulipaloon.
Leskikuningatar
muokkaaPuolisonsa kuoleman jälkeen vuonna 1290 Helvig asui leskentilallaan Dåvössä aina kuolemaansa asti. Hänet mainitaan eläneen siellä vielä 7. maaliskuuta 1324, mutta hän kuoli ennen 14. helmikuuta 1326. Hänen uskotaan haudatun miehensä kanssa Riddarholmin kirkkoon Tukholmaan. Uudemmat haudan tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että kukaan tässä hautakammiossa ei voi olla Maunu Ladonlukko tai hänen lähisukulaisensa, mutta sen läheisyydessä on ollut vuosina 2011-2019 käynnissä laajennettu tutkimus.[2]
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Hans Gillingstam: Helvig (urn:sbl:12850)+Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 7.4.2018.
- ↑ Riddarholmskyrkans stiftargravar - Stockholms stad medeltidsmuseet.stockholm. 14.2.2025. Viitattu 22.2.2025. (ruotsiksi)
