Märta Eerikintytär
Märta Eerikintytär (tansk. Margrete af Danmark, ruots. Märta Eriksdotter, Märta av Danmark); (1277 tai 1282 – 3. lokakuuta 1341) oli tanskalainen prinsessa, josta tuli kuningas Birger Maununpojan puolisona Ruotsin kuningatar.[2][3][4]
Märta Eerikintytär | |
---|---|
![]() | |
Ruotsin kuningatar | |
Valtakausi | marraskuu 1298 – maalis/huhtikuu 1318 |
Kruunajaiset | 2. joulukuuta 1302 Söderköping |
Edeltäjä | Helvig Holsteinilainen |
Seuraaja | Blanka Namurilainen |
Syntynyt |
Margrete af Danmark 1277 |
Kuollut | 3. lokakuuta 1341 |
Hautapaikka | Sankt Bendts Kirke, Ringsted, Tanska |
Puoliso | Birger Maununpoika |
Lapset | Magnus Birgersson, Erik Birgersson, Agnes Birgersdotter, Katarina Birgersdotter |
Suku | Estrid |
Isä | Eerik Klipping |
Äiti | Agnes von Brandenburg |
Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Suku
muokkaaHänen vanhempansa olivat Tanskan kuningas Eerik Klipping ja Agnes Brandenburgilainen. Hänellä oli kuusi sisarusta, joista vanhin veli oli Tanskan kuningas Eerik VI Menved ja kolmanneksi vanhin veli oli Tanskan kuningas Kristofer II.[3][4]
Avioliitto ja jälkeläiset
muokkaaKronikoiden mukaan avioliitosta sovittiin vuonna 1288, ja ainoa aikuiseksi elänyt tytär Märta kasvoi tulevan appensa, kuningas Maunu Ladonlukon hovissa, kuningatar Helvigin valvonnassa[5] Ruotsissa erossa sisaruksistaan jo vuodesta 1295 lähtien. Hänen isänsä oli surmattu vuonna 1286, ja veli Eerik Menvedistä tuli kuningas jo 12-vuotiaana. Veli kihlattiin vastaavasti Birgerin sisarelle Ingeborgille vuonna 1288. Märtan ja Birgerin häitä juhlittiin Tukholmassa suurellisesti 25. marraskuuta 1298,[3][4] toisten tietojen mukaan kesällä 1297 turnajaismenoin.[5] Märta kieltäytyi ensin huomenlahjasta ja halusi sen sijaan vain erään Magnus Algotssonin vapautuksen. Hän sai vuonna 1300 huomenlahjaksi Falköpingin ja koko Fjädrundalandin Uplannissa sekä Enköpingin kaupungin.[4]
Märtalle ja Birgerille syntyi neljä lasta:
- Magnus Birgersson (1300–1320), kruununperillinen, mestattiin Tukholmassa vuonna 1320 Nyköpingin pidoiksi kutsutun tapahtuman vuonna 1317 lopputuloksena[4]
- Erik Birgersson, arkkidiakoni[4]
- Agnes Birgersdotter (k. 1341 jälkeen),[4] nunna Slangerupin luostarissa Tanskassa
- Katarina Birgersdotter[4]
Kuningatar
muokkaaMärta kruunattiin Ruotsin kuningattareksi 2. joulukuuta 1302 Söderköpingissä.[3] Hän kuuluu Ruotsin merkittävimpiin keskiaikaisiin kuningattariin. Hänen väitetään, oikeutetusti tai väärin, olleen poliittisesti aktiivinen, vaikuttaneen puolisonsa politiikkaan ja osallistuneen itse moniin poliittisiin tapahtumiin. Hänet on toisinaan, olipa se totuuden mukaista tai ei, mainittu yhdeksi ns. Nyköpingin pitojen taustahenkilöksi vuonna 1317, jossa hänen puolisonsa nuoremmat veljet Erik ja Valdemar vangittiin.[4] Eerikinkronikassa Märta kuvataan verenhimoisena.
Kun puoliso Birger Maununpoika syrjäytettiin kuninkaana, hän pakeni tämän kanssa Gotlannin kautta Tanskaan vuonna 1318.[4] Vuonna 1320 Märtan veli Kristofer II tuli kuninkaaksi ja lahjoitti maanpaossa elävälle kuningasparille maatilan Spegerborgissa lähellä Skälskörin kaupunkia Lounais-Sjaelannissa sekä kaksi kihlakuntaa.[4]
Leskikuningatar
muokkaaBirger Maununpoika kuoli vuonna 1321, jonka jälkeen Märta eli vielä 20 vuotta leskenä. Hänen veljensä Kristofer II joutui syrjäytetyksi ja maanpakoon vuonna 1326,[4] joten vuosina 1326–1329 myös Märta oleskeli Saksassa ja palasi sen jälkeen Tanskaan. Viimeisinä vuosinaan hän asui nunnana Pyhän Pietarin luostarissa Næstvedissä, Sjællandin eteläosassa.[2] Märta Eerikintytär kuoli noin 64-vuotiaana lokakuussa 1341 todennäköisesti Pyhän Pietarin luostarissa. Hänet ja puoliso on haudattu Sankt Bendtin kirkkoon, Ringstediin, Sjællantiin, Tanskaan.[4]
Viitteet
muokkaa- ↑ https://web.archive.org/web/20161012075619/https://sok.riksarkivet.se/SBL/Presentation.aspx?id=8651
- ↑ a b Hans Gillingstam: Märta Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 8.4.2018.
- ↑ a b c d Carl Frederik Bricka: 122 (Dansk biografisk Lexikon / XI. Bind. Maar - Müllner) runeberg.org. Viitattu 22.2.2025. (tanskaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Märta - Svenskt Biografiskt Lexikon web.archive.org. 12.10.2016. Viitattu 22.2.2025.
- ↑ a b Wilhelmina Stålberg, P. G. Berg: 274 (Anteckningar om svenska qvinnor) runeberg.org. 1864. Viitattu 22.2.2025. (ruotsiksi)