Kustaala
Kustaala (ruots. Gustavsro) on Vaasan 21. kaupunginosa ja osa-alue.[1][2] Se sijaitsee noin kaksi kilometriä nykyisestä Vaasan keskustasta. Alueella on pääasiassa omakoti- ja rivitaloja. Kaupunginosan pohjoispuolella on teollisuusalue, jossa sijaitsi vuoden 2013 loppuun Kemiran paperikemikaalitehdas.[3][4]
| Kustaala | |
|---|---|
| Gustavsro | |
 Kaupungin kartta, jossa Kustaala korostettuna. Vaasan alueellinen jako |
|
| Kaupunki | Vaasa |
| Suurpiiri | Kotirannan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 21 |
| Väkiluku | 1 841 (31.12.2015) |
| Postinumero(t) | 65230 |
| Lähialueet | Kotiranta, Vetokannas, Metsäkallio |
Viereisen Kotirannan tavoin Kustaala liitettiin Mustasaaresta kaupunkiin vuonna 1935, ja alueelle hyväksyttiin sen ensimmäinen asemakaava vuonna 1943. Alkuperäisessä kaavassa Kustaalaan suunniteltiin muun muassa puistikkomaisia katuja. Tämä ei kuitenkaan toteutunut ja nykyinen katuverkko on laajalti erilainen kuin ensimmäisessä kaavassa oltiin osoitettu.[3]
Vaasan kaupunginhallinnon tilastoalueista Kustaalan pienalue kuuluu Kotirannan suuralueeseen.[2]
Rakennuskanta
muokkaaKustaala on rakennuskannaltaan Kotirannan ja Vetokannaksen tapaista pientaloaluetta. Se on alkanut rakentua 1920-luvulla, ja on ilmeltään vaihtelevaa niin ajallisesti kuin tyylillisesti.[3][5] Merkittävä osa Kustaalan taloista on valmistunut 1940-luvulle mennessä, mutta kaupunginosasta löytyy myös tämän ajan jälkeen rakennettuja rintamamiestaloja sekä puu- ja tiilitaloja. Kumpukadun itäpuolella on keskittymä 1970-luvulla rakennettuja matalia, tummatiilisiä taloja. 2000-luvun rakentamista edustavat Rusnarinkadun varrella sijaitsevat rakennukset, jotka ovat tyyliltään samanlaisia kuin samoihin aikoihin valmistuneet Metsäkallion kodit.[3]
Palvelut
muokkaaKaupunginosan keskiössä Porvarinkadulla sijaitsee ruotsinkielinen yläkoulu Borgaregatans skola.[3][6]
Väestö
muokkaaVuonna 2015 Kustaalan alueella oli 1 841 asukasta.[7]
Kustaalan asukkaista äidinkielenään suomea puhui 61,4 %, ruotsia 26,9 % ja muita kieliä 11,7 % vuonna 2015. Alueen työvoimasta oli opiskelijoita 20,2 % ja työttömiä 10,1 % vuonna 2013.[7]
Lähteet
muokkaa- Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa (PDF) 2016. Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 28.1.2025.
Viitteet
muokkaa- ↑ Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 28.1.2025
- ↑ a b Väestö suuralueittain Vaasan kaupunki. Arkistoitu 12.11.2017. Viitattu 28.2.2018. Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d e Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 51–53. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 28.1.2025.
- ↑ Rintamaa, Tuomo: Kemiran tehdas laitettiin kiinni Vaasassa yle.fi. 31.12.2013. Yleisradio. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ Komsi 2016: s. 45–47
- ↑ Borgaregatans skola vaasa.fi. Vaasan kaupunki. Viitattu 29.1.2025.
- ↑ a b Komsi 2016: s. 112–122