Pukinjärvi

Vaasan 34. kaupunginosa

Pukinjärvi (ruots. Infjärden)[1] on Vaasan 34. kaupunginosa.[2] Se on rakentunut 1990-luvulla.[3] Valtaosa tonteista on osoitettu omakotitaloille, joiden lisäksi alueella on myös rivitaloja ja pienkerrostaloja.[3]

Pukinjärvi
Infjärden
Kaupungin kartta, jossa Pukinjärvi korostettuna.
Kaupungin kartta, jossa Pukinjärvi korostettuna.
Kaupunki Vaasa
Suuralue Gerbyn suuralue
Kaupunginosa nro 34
Väkiluku 957 (1.1.2015)
Postinumero(t) 65230
Lähialueet Vetokannas, Lillby, Kustaala

Vaasan kaupunginhallinnon tilastoalueista Pukinjärvi kuuluu Gerbyn suuralueeseen.[4]

Nimensä alue on saanut sen kupeessa aiemmin sijainneesta Bockin panimosta, jota suomenkieliset vaasalaiset nimittivät ”Pukin panimoksi”.

Pukinjärven ensimmäinen asemakaava, joka on arkkitehti Elmar Badermanin laatima, on vahvistettu vuonna 1992. Ennen asuinalueeksi rakentumista Pukinjärven alue on ollut peltoa ja luonnonvaraista metsää. Sieltä ei ole löydetty merkkejä varhaisesta asutuksesta.[3]

Vesistö

muokkaa

Kaupunginosan itäpuolella sijaitsee Pukinjärvi. Se on alkujaan merenlahti, joka maankohoamisen myötä eristyi merestä järveksi.

Sekä Pukinjärven että viereisen Onkilahden pohja on saastunut alueella toimineiden Kemiran ja Puolustusvoimien varikon päästöistä.[5] Nykyisin päästöjä ei enää sallita, mutta vuosisadan mittaan kertynyt myrkkykuorma on edelleen Pukinjärven ja Onkilahden pohjalla, eikä edelleenkään ole selvyyttä, mihin noin viidentoista aarin kokoinen maa-aines olisi mahdollista asianmukaisesti siirtää[6].

Pukinjärven kunnostaminen aloitettiin keväällä 2011, mutta työt keskeytettiin jo samana kesänä esiin tulleiden haitallisten aineiden vuoksi. Alueelta on löydetty esimerkiksi valkoista fosforia,[7] arseenia, kromia, elohopeaa, kuparia ja sinkkiä.[6]

Väestö

muokkaa

Vuonna 2015 Pukinjärven alueella asui 957 asukasta.[8]

Pukinjärven asukkaista äidinkielenään suomea puhui 73,9 %, ruotsia 23,2 % ja muita kieliä 2,9 % vuonna 2015. Alueen työvoimasta opiskelijoita oli 17,9 % ja työttömiä 5,3 % vuonna 2013.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 23.2.2018.
  2. Vaasan karttapalvelu (Julkiset palvelut > Kaupunginosat) Vaasan kiinteistötoimi Viitattu 25.1.2025
  3. a b c Vaasan kulttuuriympäristöselvitys s. 48. (PDF) 2010. Vaasan kaupunki. Viitattu 25.1.2025.
  4. Vaasan suur- ja pienalueet / Vasas stor- och småområden Vaasan kaupunki. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 13.7.2014. Kartta (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Kemira ei halua yksin vastuuta Pukinjärvestä 2013. YLE. Viitattu 13.7.2014.
  6. a b Niklas Joki: Järvestä kohonnut maa paljastui myrkylliseksi Vaasassa – kaupunki selvittää suurta siirto-operaatiota Yle Uutiset. 23.10.2018. Viitattu 23.10.2018.
  7. Valkoinen fosfori pysäytti Pukinjärven kunnostuksen 2011. YLE. Viitattu 13.7.2014.
  8. a b Komsi, Sanna: Alueellinen eriytyminen Vaasassa s. 86, 112–122. (PDF) Vaasan yliopisto, Filosofinen tiedekunta. Viitattu 25.1.2025.