Tuurujärvi
Tuurujärvi on Satakunnassa Ulvilan Kullaalla sijaitseva Joutsijärven huomattavan kokoinen lahtimainen järvenosa.[1]
| Tuurujärvi (Joutsijärven lahti) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) |
| Tulouomia | salmet Joutsijärvestä |
| Laskujoki | uoma Palusjärveen |
| Mittaustietoja (lahti) | |
| Pinnankorkeus | 44,5 m [1] |
| Pituus | 2,2 km [1] |
| Leveys | 1,5 km [1] |
| Keskisyvyys | 2,3 m [2] |
| Suurin syvyys | 3 m [1] |
| Valuma-alue | 4,6 km² [3] |
| Saaria | 8 |
 Tuurujärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Maantietoa
muokkaaTuurujärven pituus on 2,2 kilometriä, leveys 1,5 kilometriä ja sen pinta-ala on 139 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä (km²). Se muodostaa 17 % Joutsijärvestä, jonka kokonaispinta-ala on 840 hehtaaria. Joutsijärvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen mukaan Tuurujärvi on suhteellisen tasapohjoinen lukuun ottamatta kivikkoisen seudun vuoksi järvessä sijaitsevaa runsasta kivikkoa. Lahden keskellä on laaja yli 3-metrinen alue, jossa on syvimmillään 3,5 metriä vettä.[1] Tuurujärven keskisyvyydeksi ilmoitetaan 2,3 metriä.[2]
Säännöstely ja vedenotto
muokkaaTuurujärven ja Joutsijärven veden pintaa säännöstellään Tammen padolla, joka sijaitsee Joutsijärvestä alkunsa saavan Joutsijoen suulla. Järven keskimääräinen vedenpinnan korkeus on noin 44,5 metriä mpy. Säännöstelyssä pyritään pitämään vedenpinnan korkeus välillä 44,02–44,77 metriä mpy.[1][4][5]
Joutsijoki on Tuurujärven luonnonmukainen laskujoki, jolloin Tuurujärven vesi virtaa ensin salmien kautta Joutsijärveen. Vedenottamon toiminnan vuoksi virtaus on välillä käänteinen ja Tuurujärven vesi korvautuu Joutsijärvestä virtaavalla ravinteikkaammalla ja humuspitoisemmalla vedellä. Joutsijärven veden laadulla on näin suuri merkitys Tuurujärven veteen.[6][7]
Tuurujärvi on Porin kaupungin pääasiallinen raakaveden lähde. Tuurujärven eteläosassa sijaitsee vedenottamo, mistä puhdistettava järvivesi ohjataan 9 kilometrin pituista raakavesijohtoa pitkin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Vettä otetaan Tuurujärvestä noin 270 litraa sekunnissa. Tekopohjavesilaitoksen vieressä sijaitsee matalampi Tyvijärvi, jonka vesi on huomattavasti Tuurujärven vettä humuspitoisempaa, minkä takia Tuurujärven vesi on helpommin puhdistettavissa ja Tyvijärven vesi on vain tilapäinen raakavesilisä tekopohjavesilaitoksen vesilähteenä.[3][5]
Vesistösuhteet
muokkaaJoutsijärvi ja Tuurujärvi sijaitsevat Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Kokemäenjoen alueen (35.1) Harjunpäänjoen valuma-alueella (35.14), jonka Joutsijärven alueeseen (35.143) se kuuluu. Niiden valuma-alueen pinta-ala on 117 km², josta Tuurujärven osuus on 4,6 km².[3][4]
Joutsijärven laskujoen nimi muuttuu matkalla Joutsijoesta useasti muun nimiseksi ja se laskee Harjunpäänjokena Kokemäenjokeen. Tuurujärvellä on toinen lasku-uoma länteen Palusjärveen ja se muodostaa näin bifurkaation.[1][4][5]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h Tuurujärvi, Joutsijärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 26.1.2025.
- ↑ a b Salonen, Seppo; Hellsten, Pasi; Saarikari, Vesa; Vuorio, Kristiina: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiekologinen tutkimus (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ a b c Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ a b c Sivujoet kokemaenjoki.net. Arkistoitu 15.12.2014. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ a b c Talousveden hankinta Porin vesi. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ Heikkilä, Kimmo: Satamuta-hanke. Valk,- Joutsi-, ja Karhijärven sedimenttitutkimukset (pdf) Turun yliopisto, Geologian laitos. Viitattu 21.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. ISBN 978-951-98658-4-3 Viitattu 21.8.2015.[vanhentunut linkki]