Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)
↑ | Arkisto | Lisää uusi aihe | ![]() |
|
---|
Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.
Keskustelusivut
muokkaaKatsoin mikroaaltouuniin liittyvää keskustelusivua.
--Tosi kömpelön oloista jutustelua kun ei ole allekirjoituksia saatika nimimerkkiä.
-epäilen että Wikipediassa vastaavia on enemänkin.
pitäisikö tällaisia alkaa jotenkin karsimaan artikkelien laadun parantamiseksi, muokkaajathan saattavat katsoa mitä aiheesta on aiemmin keskusteltu?
--Aguilus (keskustelu) 27. tammikuuta 2025 kello 11.49 (EET)
- Muokkaajat saattavat katsella myös, mitä kahvihuoneissa on aiemmin keskusteltu. Artikkelien laadun parantamiseksi pitää muokata artikkeleita. --Lax (keskustelu) 27. tammikuuta 2025 kello 11.57 (EET)
- -tarkoitin artikkelisivujen keskusteluja. --Aguilus (keskustelu) 27. tammikuuta 2025 kello 12.12 (EET)
- Silloin tällöin itsellenikin on tullut vastaan vanhoja keskustelusivuja. Keskustelusivut on tarkoitettu artikkelien kehittämisen tueksi. Lukija näkee yleensä ensimmäisenä artikkelitekstin eikä keskustelujen poistaminen paranna artikkelin laatua. Tässä tapauksessa keskustelusivulla on asioita, joita artikkelissa voisi selittää tarkemmin.--Puppe100 (keskustelu) 30. tammikuuta 2025 kello 09.10 (EET)
- -Niimpä. Toteamuksena vain voisin sanoa että jos keskustelusivu menee oikein pitkäksi niin tekee mieli tehdä jotain muuta kuin lukea sitä mutta se on näillä näkymin tekemätön paikka omille aivoille että kuinka niitä voisi kutistaa? --Aguilus (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 21.58 (EET)
- Tuo ei ole erityisen pitkä tai sekava keskustelusivu ja siellä pohditaan erilaisia mikroaaltouuniin liittyviä kysymyksiä. Artikkeleiden keskustelusivuja ei tyhjennetä. Vaihda sivua.-- Htm (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 22.25 (EET)
- -Niimpä. Toteamuksena vain voisin sanoa että jos keskustelusivu menee oikein pitkäksi niin tekee mieli tehdä jotain muuta kuin lukea sitä mutta se on näillä näkymin tekemätön paikka omille aivoille että kuinka niitä voisi kutistaa? --Aguilus (keskustelu) 8. helmikuuta 2025 kello 21.58 (EET)
Sarakkeet ?
muokkaaViime aikoina olen muokannut muiden aloittamia yli 15 vuotta vanhoja x:n energia -sivuja. Kaksi eri IP:tä on auttaanut korjaamalla sivuja jälkeeni, toinen poisti, toinen lisäsi sarakkeet-parametrin viitteet-mallineesta. Olin luullut ettei sitä nykyisin tarvita, mutta ettei siitä haittaakaan ole. Kertokaapa nykytilasta, toivoo --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 20.45 (EET)
- Miksi ei tarvittaisi? Minä lisään usein korjatessani. Sivun levyistä viitettä on vaikea lukea. Palstan leveys on hyvä olla sellainen ettei katse harhaile edestakaisin. --abc10 (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 20.59 (EET)
- Luulin että sarakejako tulee isoilla näytöillä automaattisesti. Itse olen yleensä läppärin pienehköllä ruudulla. --Tappinen (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 21.02 (EET)
- Läppärillä olen, mutta sarakkeistus auttaa lukemaan. Asia on itse asiassa päin vastoin: kun kuvat kaventavat sivua, sarakkeita ei synny vaikka on mallineessa. --abc10 (keskustelu) 29. tammikuuta 2025 kello 21.07 (EET)
- Jos viitteitä on
ylikymmenen tai enemmän, viitemallineessa on ohje käyttää koodissa määrittelyä sarakkeet. Sarakkeiden määrä taasen tulee automaattisesti näytön leveyden mukaan, esim. artikkelissa Elvis on 14″-läppärinäytöllä kaksi saraketta, 27″-ulkoisella näytöllä niitä on neljä.-- Htm (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 12.07 (EET) (edit omaa kommenttia) Muutettu jälkikäteen omaa kommenttia, viitemallineessa lukee tosiaan "10 tai enemmän" eikä "yli kymmenen" kuten @Raid5 tuossa vastauksessaan kirjoittikin. Korjasin sen tekstiinikin.--Htm (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 06.26 (EET)- Viitteiden lukumäärissä on vaihtelua käytettäessä sarakeparametria (7, 8). Joku joskus kirjoitti kahdeksasta viitteestä. ﹫Htm: Kiitos linkistä ohjeeseen, en ole vähään aikaan katsonut sitä. Nostan puuttumiskynnystäni kymmeneen. @Ipr1, Zache: Voisiko sarakejaon tehdä automaattisesti kuten englanninkielisessä Wikipediassa (Columns), mutta oletusjako olisi säädetty esimerkiksi ohjeessa mainitulle kymmenelle viitteelle? Sitten botti korjaisi artikkelit, tietyissä tilanteissa olisi mahdollista määrittää sarakkeiden lukumäärä. raid5 1. helmikuuta 2025 kello 01.44 (EET)
- {{Viitteet}} tarvisi päivitystä (valitun viitteen taustaväri yöteemalla) mutta sen muokkaaminen on kysymysmerkki. Ipr1 (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 07.51 (EET)
- Viitteiden lukumäärissä on vaihtelua käytettäessä sarakeparametria (7, 8). Joku joskus kirjoitti kahdeksasta viitteestä. ﹫Htm: Kiitos linkistä ohjeeseen, en ole vähään aikaan katsonut sitä. Nostan puuttumiskynnystäni kymmeneen. @Ipr1, Zache: Voisiko sarakejaon tehdä automaattisesti kuten englanninkielisessä Wikipediassa (Columns), mutta oletusjako olisi säädetty esimerkiksi ohjeessa mainitulle kymmenelle viitteelle? Sitten botti korjaisi artikkelit, tietyissä tilanteissa olisi mahdollista määrittää sarakkeiden lukumäärä. raid5 1. helmikuuta 2025 kello 01.44 (EET)
- Sarakkeista ei ole hyötyä jos on yksi tai kaksi viitettä. Jos on paljon niin sitten voi olla hyötyä (makuasia). Vaikea sanoa yksiselitteistä sääntöä, koska tähän vaikuttaa myös miten paljon tietoa viitteisiin on merkitty (monta eri tekijää teoksella, pitkä nimi, paljon tunnisteita, ehkä kappaleen ja palstan tiedot, sivunumerot, lainaus, selitteet..) Ipr1 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.26 (EET)
- Itse olen pitänyt nyrkkisääntönä, että palstajaosta on iloa silloin, jos viitteitä on enemmän kuin muutama ja jos suurin osa niistä on lyhyitä (sellaisia "Smith 2000, s. 13" -tyyppisiä). Silloin palstajaon ansiosta koko viitelistan voi nähdä yhdellä silmäyksellä mutta yksittäiset viitteet eivät jäsenny ärsyttävästi useammalle riville. Jos viitteitä on vähän ja ne ovat pitkiä, on palstajaosta lähinnä haittaa, koska viitelistan pystysuunnassa viemä tila ei lyhene mutta yksittäiset viitteet pilkkoutuvat useammalle riville, jolloin niiden lukeminen on rasittavampaa. --Risukarhi (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 23.50 (EET)
- Oma näkökulma (jolla ei taida olla mitään merkitystä) on että palstat tekevät turhan hankalaa luettavaa kun viitetieto katkeaa eri riville kesken kaiken eikä ole samalla rivillä. Esimerkiksi jos on paljon tekijöitä ja/tai pitkä nimike yms. tietoja niin joskus on monella eri rivillä saman viitteen kaikki tiedot. Ipr1 (keskustelu) 3. helmikuuta 2025 kello 22.01 (EET)
- Asiasta on näköjään erilaisia näkemyksiä. Ehkä lukutavalla on merkitystä: kun rivi on suht. lyhyt, ei katsetta tarvitse siirtää sivusuuntaan, vaan viitteen koko sisällön voi nähdä ikään kuin "yhdellä silmäyksellä". Turhan takia ei lehtien palstanleveys ole se mikä on. Kun rivit ovat näytön levyisiä, helposti hukkuu se rivin alkupää ja katse lipsahtaa väärälle riville. Jos teksti on muuta kuin nimiä ym. tietoja, pitkän rivin voi lukea helpommin, koska ajatus jatkuu loogisena seuraavalle riville, mutta niin sanottu pikaluku ei onnistu. Näin siis minun lukutavallani. --abc10 (keskustelu) 4. helmikuuta 2025 kello 07.42 (EET)
- Oma näkökulma (jolla ei taida olla mitään merkitystä) on että palstat tekevät turhan hankalaa luettavaa kun viitetieto katkeaa eri riville kesken kaiken eikä ole samalla rivillä. Esimerkiksi jos on paljon tekijöitä ja/tai pitkä nimike yms. tietoja niin joskus on monella eri rivillä saman viitteen kaikki tiedot. Ipr1 (keskustelu) 3. helmikuuta 2025 kello 22.01 (EET)
- Itse olen pitänyt nyrkkisääntönä, että palstajaosta on iloa silloin, jos viitteitä on enemmän kuin muutama ja jos suurin osa niistä on lyhyitä (sellaisia "Smith 2000, s. 13" -tyyppisiä). Silloin palstajaon ansiosta koko viitelistan voi nähdä yhdellä silmäyksellä mutta yksittäiset viitteet eivät jäsenny ärsyttävästi useammalle riville. Jos viitteitä on vähän ja ne ovat pitkiä, on palstajaosta lähinnä haittaa, koska viitelistan pystysuunnassa viemä tila ei lyhene mutta yksittäiset viitteet pilkkoutuvat useammalle riville, jolloin niiden lukeminen on rasittavampaa. --Risukarhi (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 23.50 (EET)
- Huomioitavaa: uudella ulkoasulla (vector 2022) keskelle jäävä alue voi olla kapeampi, jolloin aiemmin kolmena sarakkeena näkynyt voi olla kahtena tai yhtenä sarakkeena. Tämä riippuu näyttötilan leveydestä. Ipr1 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.38 (EET)
- Itse pidän kymppiä rajana siihen millon niitä lisäilen. Porvari (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.39 (EET)
- Sama juttu. Kyllähän ne tasoittavat ja tasapainottavat pitkää nippua ja tekevät siitä miellyttävämmän näköisen. --Kärrmes (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 09.46 (EET)
- Kun olen korjaillut ISBN-tunnisteita, lisään usein samalla sarakkeet, ja siinä on tullut esille, että viitteet ovat enimmäkseen hyvin pitkiä, jolloin sarakkeiden lisääminen vähemmälläkin viitemäärällä auttaa hahmottamaan mitä siellä lukee. Kymmenen ei varmaan ole mikään äänestyspäätös vaan satunnainen ratkaisu, ehdotus, ja kannattaa toimia tilanteen mukaan. --abc10 (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 12.51 (EET)
- Pitkissä viitteissä sarakkeet eivät tosiaan toimi, kun viite menee useammalle kuin kahdelle riville ja muuttuu hyvin hankalalukuiseksi. Lyhyillä viitteillä sarakkeet lyhentävät turhan pitkää lähdeosiota.--MAQuire (keskustelu) 31. tammikuuta 2025 kello 16.33 (EET)
- Minun käyttämäni laitteisto (Macbook Air + Safari) ei näytä viitteitä sarakkeittain vaan aina allekkain. Niinpä en koskaan muista laittaa Viitteet-mallineen tilalle Viitteet-sarakkeet-mallinetta, kun en ole sarakkeistettua viitteistöä ikinä nähnyt! Usein sen kyllä lisää joku muu, mistä huomaan että artikkeliani on joku jopa silmäillyt. Kotivalo (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.07 (EET)
- Mulla on sama laitteisto ja ilmiö, kun joku yllä mainitsi asiasta, zoomasin tekstiä pienemmäksi ja pam, Elvikseen tuli sarakkeet. --Tappinen (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.39 (EET)
- Kappas, noin tosiaan tapahtuu. Mutta samalla teksti muuttuu aivan liian pieneksi vanhoille silmilleni. Kotivalo (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.51 (EET)
- Mulla on sama laitteisto ja ilmiö, kun joku yllä mainitsi asiasta, zoomasin tekstiä pienemmäksi ja pam, Elvikseen tuli sarakkeet. --Tappinen (keskustelu) 1. helmikuuta 2025 kello 17.39 (EET)
Linkin loppu
muokkaaMitä tarkoittaa pdf-linkkien lopussa oleva ?sequence=1&isAllowed=y
? Jotakin siinä ilmeisesti sallitaan, mutta linkit näyttävät toimivan ilman sitäkin, ja olen niitä poistellut, esim. tästä. --abc10 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 10.40 (EET)
- Kysymysmerkin jälkeen olevat arvot ovat URL-parametreja. Niillä annetaan haetulle sivustolle arvoja, joilla se sitten tekee jotain. Pelkän PDF:n hakemisessa niillä tuskin yleensä on mitään virkaa, koska PDF-tiedosto yleensä vain haetaan URL:n osoittamasta polusta, mutta tuo voi olla jossain määrin sivustokohtaistakin. --Farma3110 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 12.04 (EET)
- Eli tässä tapauksessa ei voi suoraan sanoa, mitä noiden sequence ja isAllowed parametrien on tarkoitus tehdä, koska parametrien nimet, niiden arvot ja niiden käyttö ovat käytännössä täysin sivuston itse määriteltävissä. --Farma3110 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 12.12 (EET)
- Asia selvä.--abc10 (keskustelu) 10. helmikuuta 2025 kello 12.36 (EET)
Viitteeseen tekijän nimi kokonaan
muokkaaViitteeseen kannattaa laittaa tekijän sukunimen lisäksi etunimi. Pelkkä etunimen alkukirjain ei useinkaan riitä, kun lähtee verkosta etsimään lisätietoa. Vaikka alkukirjainkäytäntöä harrastetaan tieteellisillä julkaisualustoilla, pitää muistaa, että Wikipedia ei ole tieteellinen vaan kansan käsissä kuluva julkaisu, emmekä me arvaa että "Virtanen, P" on "Pekka Virtanen"--abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 09.59 (EET)
Petäjävden työväentalo
muokkaaOlen laitellut korjauksia Petäjäveden työväentalo juttuuni. Odottelen nyt kaukolainaa Jyvöskylän kirjastosta, jossa toivon näkyvän jutun työväentalon purkamisesta 1970-luvulla, kuten kuulin ja lisää siitä, että tilalla on nykyään beachwolley kenttä. Terveisin KipaSK eli Kirsti Sala-Kallio 0405095410 ja kirstisala@gmail.com –Kommentin jätti KipaSK (keskustelu)
- Voin auttaa lähteiden merkitsemisessä, jos siihen on olemassa nettilähteitä. Artikkeliin on merkitty lähteeksi "työväenarkisto.fi/petäjäveden työväentalo", mutta se ei avaudu ainakaan omassa selaimessani, ei myöskään ä:n ja ö:n pisteet poistamalla. --Kärrmes (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 13.37 (EET)
- Koititko muuttaa välin alaviivaksi tai poistaa sen? Luurankosoturi ✉️ 12. helmikuuta 2025 kello 18.30 (EET)
- Arkiston verkkotunnus on tyark.fi. Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 22.26 (EET)
- Lähteeksi merkittyä osoitetta ei siis ole olemassakaan. Hyvä tietää. --Kärrmes (keskustelu) 13. helmikuuta 2025 kello 14.17 (EET)
- Arkiston verkkotunnus on tyark.fi. Aulis Eskola (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 22.26 (EET)
- Koititko muuttaa välin alaviivaksi tai poistaa sen? Luurankosoturi ✉️ 12. helmikuuta 2025 kello 18.30 (EET)
Urheilusanomien kausiopas – SM-liiga 2014–15
muokkaaYllä mainitussa lähteessä on virheellinen ISSN, mutta en löydä oikeaa. Jos jollakulla on se hyllyssä tai pöydällä, voisi korjata näistä. --abc10 (keskustelu) 12. helmikuuta 2025 kello 18.48 (EET)
"Ei osiomuokkausta"
muokkaaKaikkea tuleekin vastaan: Mitä tarkoittavat artikkelin lopussa olevat kielto ja käsky: ei osiomuokkausta ja index. Otin ne pois, kun en ole muualla nähnyt. --abc10 (keskustelu) 14. helmikuuta 2025 kello 14.10 (EET)
- Näemmä visuaalisella muokkaimella pystyy lisäilemään noita ja uudet käyttäjät lisäävät niitä kokeillessaan mitä eri asetukset tekee. INDEX siis pakottaa sisällysluettelon aina näkyville kun ilman mitään määritystä se tulee vasta kun on useampia otsikoita. Ei osiomuokkausta piilottaa väliotsikoiden yhteydessä olevat muokkaa linkit. Tämä on joskus hyödyllistä jos niistä edit-linkeistä ei pysty muokkaamaan sivua (esim jos sisältö tulee mallineesta). Artikkeleissa asetus on lähes aina tarpeeton ja voi poistaa. (aiempi keskustelu vuonna 2017) --Zache (keskustelu) 14. helmikuuta 2025 kello 14.21 (EET)
Center
muokkaaVoisiko joku (yp:t) lisätä muokkaussivun Välimerkkien wiki-rivistölle <center> ja </center> -mallineet, kts. Tai kertoa, miten nuo sinne lisätään (osoite?) –Anonymous87 (keskustelu) 16. helmikuuta 2025 kello 22.48 (EET)
- Kyseisiä tageja ei enää pitäisi käyttää, ne ovat vanhentuneita HTML5-määrittelyssä. Nuo siis eivät ole mallineita. Nykyisetkin käyttötapaukset pitäisi poistaa ja korvata toisella menetelmällä jos on pakko jotain keskittää (usein ei ole todellista tarvetta). Ipr1 (keskustelu) 16. helmikuuta 2025 kello 23.32 (EET)
Kirjastoluokitus
muokkaaMikä merkitys on kirjastoluokituksella? Luokituksia on erilaisia, ja eri kirjastot luokittelevat samassakin systeemissä kirjojakin vaihtelevasti, ja kyse ei ole edes kirjoista. Eikä se eds näy vaan on piiloluokka. Perustuukohan luokitus johonkin keskusteluun vai onko se yksittäisen käyttäjän harrastus? --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 09.13 (EET)
- Meinaat tätä Luokka:Yleinen wikiluokitusjärjestelmä. Idea oli siinä, että a.) lupaavat artikkelit saadaan luokiteltua aiheen mukaan, koska niitä on sen verran paljon ettei niitä saa fiksusti käsin ylläpidetyiksi luetteloiksi. b.) saadaan käsin arvioidut artikkelit esitettyä puuna jolloin voidaan esimerkiksi esittää miten ne jakautuvat aihepiireittäin jne. --Zache (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 10.24 (EET)
- Keskusteluja oli kahvihuoneessa ja lupaavien artikkelin keskustelusivulla --Zache (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 10.40 (EET)
- Ahaa, ihmettelinkin miksi ei näy lukijoille, mutta selvisi että on vain sisäiseen käyttöön. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 10.51 (EET)
Virheellinen ISBN itse kirjassa
muokkaaSiirto kohdasta Keskustelu mallineesta:Kirjaviite#Virheellinen ISBN itse kirjassa --Aulis Eskola (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 23.38 (EET)
Jos ISBN-virhe on itse kirjassa, Wikipediassa ei taid olla Käytäntöä, miten ISBN:t ilmoitetaan kirjan tietojen yhteydessä. Jos käytetään mallinetta, ehkä väärän ISBN:n voisi ilmoittaa Selitteessä ja oikean taas parametrin "Isbn" kohdalla tai päin vastoin. Selitteeseen voi nähdäkseni kirjoittaa lisätiedon, että kyseessä on oikea/väärä tunniste, "Isbn"-parametrin kohdalle ei. --abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 08.20 (EET) Edit: korjaus Isbn2 > Isbn". --29. marraskuuta 2024 kello 09.13 (EET)
- Katos vaan, Docathlé-kirjan ISBN näyttää nyt aika velmulta (esim. Bernadette Cavelot). Tuota saisi tosiaan viilata esim. yllä ehdotetun mukaiseksi. Ja jos joku selvittää sen oikean ISBN:n, jos sellainen tosiaan on olemassa, niin vielä parempi. Yllä olevassa kommentissa Isbn2 lienee typo (sormen hetkellinen ehikkous shiftiä painaessa). --Lax (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 08.52 (EET)
- Jos ISBN-kenttään merkitään jotain mikä ei ole osa ISBN-tunnusta siitä tulee virhe, tuossa on merkitty "mahdollisesti virheellinen" siihen eteen, joka ei ole järkevä numerosarja. Kahvihuoneessa mainitsin, että ranskankielisen wikikpedian ISBN-validointi käytti viritelmää, jonka myötä siellä oli myös virheellisiä tunnuksia: jos on kopioitu ISBN ranskankielisestä Wikipediasta on voitu saada virheellinen tunniste. Ipr1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 09.09 (EET)
- Docathlé 2003 taitaa olla tämä [1], google booksissa: [2], mutta kummasakaan ei näy mitään ISBN-tunnusta tuolle. Worldcatissa se taitaa olla tämä [3], josta löytyy linkki BNF:ään: [4]. Ipr1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 09.16 (EET)
- Kun etsii fr.wikipediasta, näkee heti onko oikea vai virheellinen: tässä oikea (ei virheilmoitusta) –Kommentin jätti Abc10 (keskustelu – muokkaukset)
- Tuo on vuoden 2011 painokselle, ei vuoden 2003 kuten fi-wikiin on merkitty. Eli fr-wikissä on: 2-9512343-3-3, fi-wikissä on: 2-951243-4-3 - nämä ovat eri tunnisteet, huomaatko numerot? Worldcatissa tuo 2011 painos on: [5]. Teoksen nimikin on eri ja sivumäärä puolet lyhyempi eli taitaa olla tyystin eri teokset? Ipr1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 10.09 (EET)
- Huolimattomuutta, my bad. --abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 10.26 (EET)
- Tuo on vuoden 2011 painokselle, ei vuoden 2003 kuten fi-wikiin on merkitty. Eli fr-wikissä on: 2-9512343-3-3, fi-wikissä on: 2-951243-4-3 - nämä ovat eri tunnisteet, huomaatko numerot? Worldcatissa tuo 2011 painos on: [5]. Teoksen nimikin on eri ja sivumäärä puolet lyhyempi eli taitaa olla tyystin eri teokset? Ipr1 (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 10.09 (EET)
- Kun etsii fr.wikipediasta, näkee heti onko oikea vai virheellinen: tässä oikea (ei virheilmoitusta) –Kommentin jätti Abc10 (keskustelu – muokkaukset)
- Nyt saattaa ehkä löytyä, vaikkakin tuo fr-artikkeli viittaa sähköiseen versioon, ei paperikirjaan. Tilanne oli toinen silloin, kun noita artikkeleita fi-wikipediaan tehtiin, sillä fransmannit ovat tulleet perässä, ja ISBN on tänne otettu paperisesta kirjasta ja yksi käyttäjä on tykännyt laittaa siihen jälkikäteen tuon virheellisyyshuomautuksen. --Lax (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 10.13 (EET)
- Mitäs tän kans tehtäs - näitä on yli 200?! Nimenomaisesti painosta 2003, jossa on ehkä kirjassakin sitten tää hassu 9-numeroinen koodi 2-951243-4-3, joka löytyy tuolta BNF:stä. Varmaankin yksi numero jäänyt puuttumaan. Ei taida tässäkään olla mitään järkee: Guy Cury. Poistetaanko vaan koko koodi?
- Onko jotakin tietokantaa ("master-rekisteriä"), josta nämä voisi tarkistaa. Tosin sekään ei auta ketään teoksen löytämisessä juurikaan, koska on liikkeellä vain tota väärä koodia... Aulis Eskola (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 19.13 (EET)
- Nyt saattaa ehkä löytyä, vaikkakin tuo fr-artikkeli viittaa sähköiseen versioon, ei paperikirjaan. Tilanne oli toinen silloin, kun noita artikkeleita fi-wikipediaan tehtiin, sillä fransmannit ovat tulleet perässä, ja ISBN on tänne otettu paperisesta kirjasta ja yksi käyttäjä on tykännyt laittaa siihen jälkikäteen tuon virheellisyyshuomautuksen. --Lax (keskustelu) 29. marraskuuta 2024 kello 10.13 (EET)
- Onko teillä jollakulla käsitystä, mistä tommosen massiivisen "tilasto-prosyyrin" vuodelta 2003 sitten voisi saada käsiinsä? Ilmeisesti sen version sivuihin viittaillaan. (Laaduton lähde, jos sellaista ei mistään saa...) Aulis Eskola (keskustelu) 21. helmikuuta 2025 kello 19.28 (EET)
- Google -kirjat: Docathlé 2003: le meilleur de l'athlétisme français, correctif dictionnaire. En kyllä tiedä miten tuota pääsee lukemaan, minulla on mainosblokkeri joka ehkä piilottaa joitain sellaisia linkkejä josta sen voisi tehdä. --Linkkerparkeskustelu 21. helmikuuta 2025 kello 23.53 (EET)
- Ei ole saatavilla, ei riipu mainosblokkerista. Joitakin ei vain ole lisensoitu julkaistavaksi verkossa eikä siksi ole saatavilla. Ipr1 (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.08 (EET)
- Google -kirjat: Docathlé 2003: le meilleur de l'athlétisme français, correctif dictionnaire. En kyllä tiedä miten tuota pääsee lukemaan, minulla on mainosblokkeri joka ehkä piilottaa joitain sellaisia linkkejä josta sen voisi tehdä. --Linkkerparkeskustelu 21. helmikuuta 2025 kello 23.53 (EET)
- Ranskanmaalta voi kysellä; sieltä luulisi löytyvän enemmänkin. Suomessa löytyy ainakin Suomen Yleisurheiluarkistosta, jahka saan kirjan sinne palautettua hävettävän pitkäksi venyneen lainan päätteeksi... --Lax (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 11.31 (EET)
- Mutta mistään ei liene löytynyt oikeaa ISBN-koodia tuolle, kirjassakin väärä!? Pistän noihin kait sitten väärän koodin näkyville... (Tunniste-kenttään kuten Guy Cury) Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.08 (EET)
- Ranskanmaalta voi kysellä; sieltä luulisi löytyvän enemmänkin. Suomessa löytyy ainakin Suomen Yleisurheiluarkistosta, jahka saan kirjan sinne palautettua hävettävän pitkäksi venyneen lainan päätteeksi... --Lax (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 11.31 (EET)
- Onko se silloin virheellinen, jos ei ole olemassa kuin tuo yksi koodi. Ehkä tuota bottia voisi päivittää, ettei se valita asioista, jotka eivät ole rikki.--MAQuire (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.16 (EET)
- Ei ole botti kyseessä vaan uuden viitekäsittelyn koodi. ISBN-standardissa kyllä kerrotaan miten se tarkistetaan, mutta jos ei ole standardin mukainen tunniste niin sitten se on merkittävä jotenkin eri tavalla. Tarkistusnumeron käsittely on moduulissa: Moduuli:ISxN. Ipr1 (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.28 (EET)
- Onko se silloin virheellinen, jos ei ole olemassa kuin tuo yksi koodi. Ehkä tuota bottia voisi päivittää, ettei se valita asioista, jotka eivät ole rikki.--MAQuire (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.16 (EET)
- Ok. Oletin, että tarkastus on automatisoitu.--MAQuire (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 14.15 (EET)
- Se on ehdottoman virheellinen eikä voi olla sama kuin rekistereissä (mistä niihin pääsisimmekään käsiksi...). Ei ole syntaksiltaankaan oikein (yksi numero puuttuu), ei täytä tarkistuskoodausta.
- Ei tietystikään kovin oleellinen mutta täällä käytetty vanha painos, joten vain se kirjoitusvirheellinen koodi on löydetty toistaiseksi. Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.32 (EET)
ISBN-tietokannat
muokkaaOnko kellään tietoa vapaista ISBN-koodien tietokannoista. Saatais korjailtua näitä virheellisiä koodeja kuntoon, kirjassakin kirjoitusvirheellisiä - ainakin laajasti käytettyjä...
Toisekseen: toimiiko ISBN-kooditus sittenkin niin, että moni eri taho jakaa edelleen alueellisesti kirjoille "rekisterinumeroita"? :o Eikö kukaan pidä yllä yhteistä tietokantaa, jota kautta näitä vois tarkistaa ja korjata. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 12.50 (EET)
- Rekisteröintitahoja useita eri kieliryhmille, maille ja geologisille alueille. Suomessa tunnuksia myöntää Kansalliskirjasto. Paikkoja, joista näitä voi etsiä on muun muassa Finna, Worldcat, LibraryThing, Google Books jne. Kaikkien kieliryhmien kaikkia tietoja ei välttämättä ole verkossa saatavilla eikä mikään luettelo ole täysin kattava ja virheetön. Ipr1 (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 13.15 (EET)
- Onpaha soppa! Palveleeks toi Suomen ISBN-keskuskaan ilmatteeks missään niin, et vois kysellä Suomen osalta oikeita koodeja? Finna ihan reikiä täys - monasti vaan toistelee niitä kirjoitusvirheitä :(
- Ja sitten pitäs olla yhteydet kaikkin eri alueisiin - toivotonta yrittääkään täydellisyyttä. Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 13.22 (EET)
- Nähtävästi toisinaan on merkitty EAN-koodi ISBN:n paikalle. Ipr1 (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 13.17 (EET)
- EAN on ihan hyvä juttu - siinähän on vaan lisäosalla muunnettu koodi toiseks. Voi vääntää takasin ISBN-koodiks. Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 13.24 (EET)
- Lehtien numeroilla ei aina ole ISBN-tunnusta varattuna. EAN:stä ISBN:ksi muuttaminen ei tuottaisi mitään hyödyllistä niissä tapauksissa. Ipr1 (keskustelu) 23. helmikuuta 2025 kello 10.35 (EET)
- Ei mut tarkotan ISBN-tarkistuksessa - tapaukset, joissa selvästikin Wikipediassa yksittäinen virhenäppäily. Näitä nyt on talkoiltu. Aulis Eskola (keskustelu) 23. helmikuuta 2025 kello 10.40 (EET)
- Lehtien numeroilla ei aina ole ISBN-tunnusta varattuna. EAN:stä ISBN:ksi muuttaminen ei tuottaisi mitään hyödyllistä niissä tapauksissa. Ipr1 (keskustelu) 23. helmikuuta 2025 kello 10.35 (EET)
- EAN on ihan hyvä juttu - siinähän on vaan lisäosalla muunnettu koodi toiseks. Voi vääntää takasin ISBN-koodiks. Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 13.24 (EET)
ISBN:t kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuissa artikkeleissa
muokkaaLöytyisikö tarkistajaa ISBN:lle kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetuissa artikkeleissa eli näissä? Niitä on muutama kymmen. Olen korjannut noin kahden ja puolen tuhannen artikkelin viitemallineissa olevat ISBN:ät, mutta noihin en kielitaidottomuuden vuoksi puutu. Lisäksi jäljellä on ranskalaiset atleettiartikkeli. Sekä ennen kaikkea ne ISBN:t jotka eivät ole mallineviitteissä, koska taikalinkkejä ei ilmeisesti voi tarkistaa ja merkitä. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 21.46 (EET) edit: 23. helmikuuta 2025 kello 07.31 (EET) edit: 23. helmikuuta 2025 kello 10.42 (EET)
- Ranskalaisista urheilijoista tos edellä, työn alla... Aulis Eskola (keskustelu) 22. helmikuuta 2025 kello 22.54 (EET)